Hallitus yhtä kaukana työllisyystavoitteesta kuin aloittaessaan – ministeriö: käänne kesällä

Työ- ja elinkeinoministeriö pitää yhä mahdollisena, että hallitus voi saavuttaa tavoitteensa 110 000 uudesta työpaikasta.

Kotimaa
Tilastografiikka hallituksen työllisyystavoitteista.
Yle Uutisgrafiikka

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus on istunut kymmenen kuukautta, mutta ei ole juuri edennyt päätavoitteessaan.

Hallituksen tärkein tavoite on nostaa Suomen työllisyysaste 72 prosenttiin, mikä tarkoittaisi 110 000 uutta työpaikkaa, mutta käytännössä hallitus on yhä lähtötasossa työpaikkojen lisäämisessä.

Tilastokeskuksen viimeiset luvut ovat helmikuulta, jolloin Suomen työllisyysaste oli 68,2 prosenttia. Tilanne on lähes sama kuin hallituksen aloittaessa toukokuussa, jolloin työllisyysaste oli 67,9 prosenttia. Luvut ovat kausitasoitettuja.

Työ- ja elinkeinoministeriö ennakoi, että suunta on kuitenkin parempaan päin. Perustelu on, että työttömien työnhakijoiden määrän kasvu on supistunut viime kesästä saakka kuukausi kuukaudelta vuoden takaiseen verrattuna.

– Työttömien työnhakijoiden määrä ei enää kasva niin kovaa vauhtia kuin viime kesänä. Näyttää selvältä, että trendi on ollut niin voimakas viime kesästä, että se jatkuu, sanoo tutkimusjohtaja Heikki Räisänen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Räisänen odottaa, että käänne tulisi kesällä, jolloin työttömyys lähtisi lievään laskuun.

Tavoitteeseen pääsy ei vaadi ennätystahtia

Oppositiopuolue SDP on epäillyt, että Sipilän hallitus on jo luopunut työllisyystavoitteestaan, mutta tutkimusjohtaja Räisänen pitää sen saavuttamista yhä mahdollisena, vaikka vaalikauden alku on edennyt tahmeasti.

Hänen mukaansa 110 000 uuden työpaikan tavoite vaalikaudessa ei ole viime vuosikymmenten tietojen perusteella mahdoton. Jotta hallitus saavuttaisi tavoitteensa, uusia työpaikkoja pitäisi syntyä keskimäärin runsaat 33 000 vuodessa hallituskauden loppuun asti.

– Se ei edellytä ennätystasoa työllisyyden kehityksessä, Räisänen sanoo.

Viime vuosikymmenen parhaana vuotena työllisten määrä lisääntyi 48 000:lla (2007). Edellisellä vuosikymmenellä nousu oli vielä nopeampaa, sillä vuonna 1999 työllisten määrä kasvoi 74 000:lla.

Finanssikriisin jälkeen hallituksen tavoittelemiin lukuihin ei sen sijaan ole päästy. Parhaimmillaan vuonna 2011 uusia työpaikkoja syntyi 27 000.

Räisänen myöntää, että talouskasvun pitäisi olla kuitenkin parempi kuin ennusteet näyttävät, muttei ota kantaa kuinka paljon. Keskeiset ennustelaitokset ovat arvioineet lähivuosien talouskasvun jäävän prosentin kieppeille, mikä ei riitä.

Räisäsen mukaan Suomen kaltaisessa palveluvaltaisessa taloudessa hyvin pienikin talouden kasvu riittää kääntämään myös työllisyyden kasvuun, mutta hallituksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttäisi kuitenkin voimakkaampaa muutosta.

Jos Suomen työllisyysaste nousisi 72 prosenttiin, kyseessä olisi paluu 1980-90-lukujen taitteen tasolle, sillä työllisyysaste on viime laman jälkeen pysytellyt alempana.

Kataisen ja Stubbin hallitukset epäonnistuivat

Harppaus olisi Räisäsen mukaan mahdollinen, jos hallituksen työmarkkinajärjestöille asettamat tavoitteet Suomen kilpailukyvyn edistämisestä etenevät ja yritykset kykenevät nopealla tahdilla valtaamaan menetettyjä markkinoita takaisin sekä kehittämään uusia tuotteita.

– Jos sellaisia toimia saadaan aikaan, joilla investoinnit lähtevät liikkeelle ja yritykset alkavat kasvaa ja tarvitsevat lisätyövoimaa, silloin se on mahdollista.

Tämän viikon kehysriihessään hallitus linjasi työllisyyttä vahvistavia toimiaan. Hallitus laajentaa muun muassa starttirahan käyttöä ja tiukentaa työttömien velvollisuutta ottaa työtä vastaan.

Lisäksi hallitus täydentää keinolistaansa ensi tiistaina ja seuraavana maanantaina, jolloin työ- ja oikeusministeri Jari Lindström (ps.) kertoo työttömyyden hoidosta.

Hallitus laskee, että puolet työllistämistavoitteesta täyttyisi aiemmin päätetyillä toimilla ja työmarkkinajärjestöiltä odotetun kilpailukykysopimuksen avulla, mitä on tosin epäilty.

Viime vaalikaudella Jyrki Kataisen (kok.) ja Alexander Stubbin (kok.) hallitukset epäonnistuivat työllisyystavoitteidensa saavuttamisessa. Niiden tavoitteena oli Sipilän hallituksen tavoin työllisyysasteen nosto 72 prosenttiin ja lisäksi työttömyyden alentaminen viiteen prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä, jotka eivät toteutuneet.