Väite: Narkomaanit muuttaneet Kotkaan löperön korvaushoidon perässä – A-klinikka kiistää

THL ja Helsingin yliopisto olivat mukana kehittämässä huumeriippuvaisten korvaushoitoon uutta matalan kynnyksen mallia, joka otettiin käyttöön Kotkassa. Nyt on epäilty kynnyksen olleen niin matala, että narkomaanit ovat muuttaneet kaupunkiin korvaushoidon perässä.

Kotimaa
Suboxone
Mari Latva-Karjanmaa / YLE

Muutos huumeongelmaisten hoitopalveluissa on nostanut myrskyn Kotkassa.

Kaupunki lopettaa lääkkeellisen vierotus- ja korvaushoitopalvelun ostamisen A-klinikalta vuoden 2017 alusta lukien ja järjestää hoidon itse.

Kaupungin päihdepalvelu-uudistuksessa mukana oleva ylilääkäri, päihdepsykiatri Juha Kemppinen sanoo Kymen Sanomissa (siirryt toiseen palveluun), että A-klinikkasäätiön korvaushoitomalli poikkeaa huumeriippuvaisen valtakunnallista hoitosuosituksista.

– Esimerkiksi säätiön korvaushoidoissa on ollut mukana monta erilaista bentsodiatsepiinia eli rauhoittavaa lääkettä, kun kansainvälisissäkään malleissa ei ole ollut kuin korkeintaan yksi, sanoo Kemppinen lehtihaastattelussa.

"Tiukka kontrolli"

Haastattelussa annetaan ymmärtää, että riippuvaisia olisi myös muuttanut Kotkaan korvaushoidon perässä.

A-klinikkasäätiössä lehtijuttu herättää närää.

Tuntuu kurjalta lukea lehdestä tällaisista juoruista.

Heli Kainulainen

– Tuntuu kurjalta lukea lehdestä tällaisista juoruista. Ei se asia varsinaisesti näin ole, sanoo aluejohtaja Heli Kainulainen A-klinikkasäätiön Etelä-Suomen palvelualueelta.

Lehtilausuntojen pohjalta on kuitenkin kysyttävä, onko A-klinikka ollut hoidon suhteen liian antelias ja antanut rauhoittavia liian heppoisesti.

– Ei ole. Meillä on tiukasti kontrolloitu lääkehoitoa. Asiakkaat käyvät monta kertaa viikossa ja heille jaetaan kerralla hyvin vähän lääkettä kotiin, ettei se "nappikauppa" laajenisi tuonne kaduille, vastaa Kainulainen.

Emme tavoittaneet Juha Kemppistä kommentoimaan asiaa perjantaina.

Joka neljäs muuttanut Kotkaan

A-klinikka on tutkinut Kotkan runsaan sadan korvaushoitoasiakkaan tilastot, eikä löydä tukea väitteelle hoidon perässä muuttamisesta.

– Totta on se, että reilusta sadasta korvaushoitoasiakkaasta noin joka neljäs on muuttanut Kotkaan, sanoo aluejohtaja Heli Kainulainen A-klinikkasäätiöstä.

Kainulaisen mukaan muuttaneista kuitenkin yli puolet on käynyt korvaushoidossa jo ennen satamakaupunkiin muuttoa.

– Kotkaan muuttaneet ja täällä hoidon aloittaneet puolestaan ovat asuneet kaupungissa keskimäärin viisi ja puoli vuotta ennen hoidon alkua.

Kainulainen näkee myös monen Kotkaan muuttaneen taustalla halua palata entiseen kotikaupunkiinsa.

Kotkan malli

A-klinikkasäätiöstä muistutetaan, että Kotkan hoitomalli on kehitetty yhdessä kaupungin kanssa.

Totta on se, että reilusta sadasta korvaushoitoasiakkaasta noin joka neljäs on muuttanut Kotkaan.

Heli Kainulainen

– Olemme olleet edelläkävijöitä jopa tässä korvaushoidossa. On tiedetty, että hoidon tarve on ollut suuri ja ehkä se näyttäytyy, että täällä olisi jotenkin helpommin hoitoon päästy, miettii aluejohtaja Heli Kainulainen.

Kotkan mallia kehiteltiin yli kymmenen vuotta sitten, jolloin tehtiin korvaushoitotutkimus yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Helsingin yliopiston kanssa.

– Tiedetään, että kynnys on ollut matala. Nyt trendi näyttää olevan vähän tiukempi, niin me olemme kaupungin kanssa menossa kohti suositusta ja linjaa, joita lähinnä isoissa kaupungeissa on lähdetty luomaan.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportti (siirryt toiseen palveluun) kertoo, että opioidiriippuvuuteen lääkkeellistä vieroitus- ja korvaushoitoa saavien määrä on kasvanut 2000-luvun alusta asti. Enemmistö potilaista oli muutama vuosi sitten hoidossa päihdehuollon erityispalvelussa.

Potilaat siirtyvät kaupungin hoiviin

Korvaushoitopotilaiden palvelun siirto Kotkan kaupungille etenee ja valmistelu on jo aloitettu.

– Kuunnellaan kaupungin uutta linjaa ja muutostarpeita. Asiakkaat tietysti kyselevät paljon, sillä esimerkiksi hoitopaikan ja henkilökunnan vaihtuminen voi olla monelle iso mullistus, arvioi A-klinikkasäätiön Etelä-Suomen palvelualueen aluejohtaja Heli Kainulainen.

A-klinikan aluejohtajan mukaan päihdehoitoon liittyy paljon erilaisia näkemyksiä.

– Ymmärrämme kyllä, että hyvää hoitoa voidaan tehdä monella tavalla. Nyt tuntuu, ettei tiivistä lääkehoitoa haluta Kotkassa jatkossa, sanoo Kainulainen.

Huumepotilaan Käypä hoito -suositus kertoo muun muassa potilaan yksilöllisestä hoidosta.

– Se on suositus, ei lukkoon lyöty ainoa oikea tapa, sanoo lääkintöneuvos Liisa Toppila Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta Valvirasta.

A-klinikkasäätiö toivoo kuitenkin, että palvelumuutos klinikalta kaupungille sujuu joustavasti.

– Yli sadan korvaushoitoasiakkaan ottaminen kaupungin vastuulle reilun puolen vuoden siirtymäajalla on valtava haaste. Toivoisin, että sidosta meihin ei heti katkaistaisi, ettei kukaan tippuisi ulkopuolella. Kyse kroonisesta sairaudesta, joka jatkuu monella asiakkaalla loppuelämän, päättää aluejohtaja Heli Kainulainen.