Talven pyöräilytesteissä suola osoitti tehonsa – sepelille halutaan löytää vaihtoehto

Helsingissä testattiin viime talvena noin 10 kilometrin matkalla vaihtoehtoja sepelille. Helsinki yrittää löytää sepelille korvaajaa, koska sen käyttö on kerännyt paljon kielteisestä palautetta pyöräilijöiltä. Testien perusteella suola voisi olla hyvä keino pitää pyörätiet kunnossa talvisin. Suolaa käytetään Ruotsissa, Tanskassa ja Hollannissa.

Kotimaa
Baanan valoteokset
Vesa Marttinen / Yle

Suola on osoittautunut varteenotettavaksi vaihtoehdoksi hillitä pyöräteiden liukkautta talvella.

Helsingissä testattiin viime talvena noin 10 kilometrin matkalla vaihtoehtoja sepelille. Helsinki yrittää löytää sepelille korvaajaa, koska sen käyttö on kerännyt paljon kielteisestä palautetta pyöräilijöiltä. Terävä sepeli puhkoo palautteen mukaan renkaita ja keväisin moni pyöräilijä on kaatunut sepeliin.

Viime talvena Helsingissä oli kaksi eri testireittiä, joista toinen kulki keskusta-alueella ja toinen radanvartta pitkin.

Molemmilla reiteillä pyöräteiltä ensin harjattiin lunta pois niin paljon kuin mahdollista, ja sen jälkeen tielle levitettiin liukkautta hillitsevää ainetta. Radanvarressa käytettiin koko talvi suolaa, keskustassa testailtiin myös muita aineita. Lisäksi reiteillä käytettiin harjaukseen eri koneita.

Keskustan testireitillä piti alun perin käyttää Granlux-nimistä liuosta, mutta se ei kuitenkaan vastannut odotuksia.

– Ennakko-odotus oli se, että sitä pitäisi levittää harvemmin kuin suolaa. Se on kalliimpaa kuin suola, mutta säästöä tulisi siitä, että sitä pitäisi levittää harvemmin, esimerkiksi kerran viikossa, kertoo ylläpitoinsinööri Kaisa Komulainen Helsingin kaupungin rakennusvirastosta.

– Meidän kokemustemme mukaan liuosta piti levittää yhtä usein kuin suolaa ja teho ei ollut hirveän hyvä, Komulainen jatkaa.

Noin viikon ajan keskustan reitillä kokeiltiin myös kaliumformiaattiliuosta, mutta lopulta myös tällä testireitillä siirryttiin suolaan.

Sepelistä tuli lähes vain kielteistä palautetta

Testattu Granlux-liuos on noin 10 kertaa kalliimpaa kuin suola. Myös kaliumformiaattiliuos on suolaa kallimpaa

– Tällä perusteella päädyimme siihen, että jatkossa suola olisi paras vaihtoehto. Myös Ruotsissa, Tanskassa ja Hollannissa pyöräteillä käytetään suolaa talvisin. Kahdelta eri testireitiltä saadut havainnot eivät puolla sitä, että otettaisiin käyttöön kalliimpi liukkaudentorjuntamenetelmä tai kalliimpi kone (harjaukseen).

Talvipyöräilyn testireiteillä Helsingin kaupungin apuna oli luonnollisestikin pyöräilijöitä. Helsingin Polkupyöräilijät ry:n jäsenet polkivat reittiä koko talven ja kirjasivat havaintojaan.

Komulaisen mukaan testireiteistä tuli paljon positiivista palautetta. Sepelin käytöstä palaute oli lähes aina pelkästään negatiivista.

Suolan käytöstä jonkin verran moitteita tuli koiranomistajilta, sillä suola saattaa ärsyttää koiran tassunpohjia. Muutamalta pyöräilijältä tuli myös palautetta siitä, että suola ruostuttaa pyörää.

Helsingin tavoitteena on pyöräilyn edistäminen. Se, millä keinoin pyörätiet pidetään tulevina talvina kunnossa, on poliittinen päätös, sillä korkeampi laatutaso vaatii lisää määrärahoja talvihoitoon.

Talvipyöräilytestin tuloksia ja tulevien talvien kunnossapitoa käsitellään kevään aikana yleisten töiden lautakunnassa.

Pyöräilyn laskentapisteistä kerättyjen havaintojen perusteella talvipyöräilyn testireitit houkuttelivat pyöräilijöitä siirtymään muilta reiteiltä. Kaiken kaikkiaan talvipyöräilyn suosio on viime vuosina kasvanut.