"Itku lyhyestä ilosta" – työoikeuden professori näkee kätilöiden potkut varoittavana esimerkkinä

Ilokaasun nappailusta kiinni jääneet kätilöt irtisanottiin Kätilöopiston sairaalasta. Työoikeuden professorin mukaan yleensä ensin annetaan varoitus. HYKS:n toimialajohtajan mielestä potkuille ei ollut mitään vaihtoehtoa.

Kotimaa
Seppo Koskinen
Turun yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskinen.Yle

– Tämä toimii hyvänä varoittavana esimerkkinä siitä, että pieniltä tuntuvat jutut voivat synnyttää ison seurauksen. Tässä tuli nyt vanhaa sanontaa mukaillen itku lyhyestä ilosta, sanoo Turun yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskinen.

Helsingin Kätilöopiston sairaalan neljä kätilöä menettivät työpaikkansa kuluneella viikolla jäätyään kiinni ilokaasun käytöstä työajalla. Kätilöt olivat päivystystehtävissä, ja he ovat olleet käytön jälkeen mukana synnytyksessä.

Naisista kaksi oli vakituisessa työsuhteessa ja kaksi määräaikaisia.

Ilokaasua käytetään synnytyskipujen lievitykseen, mutta myös päihteenä. Se tuottaa käyttäjälleen nimensä mukaisesti "iloisen" olon.

Lain mukaan työnantaja saa irtisanoa työntekijän irtisanomisajasta tai työsopimuksen kestosta riippumatta vain "erittäin painavasta syystä". Koskinen kertoo, että yleensä mennään mahdollisimman pitkälle varoituksen kautta. Vasta kun todetaan, että varoitus ei ole riittävä, voidaan irtisanoa.

– Jos kyseessä on ainutkertainen tapahtuma ja pitkäaikaisen työntekijän hetkellinen hairahdus, niin pitäisi antaa ensin varoitus, Koskinen pohtii, ja jatkaa:

– Ensin yleensä käytetään lievempiä toimenpiteitä. Ilman varoitusta irtisanottaessa teon pitää olla tavallista törkeämpi. Oliko tämä teko sitten niin törkeä? Kaikki teot eivät riitä irtisanomisperusteeksi, Koskinen muistuttaa.

Koskinen arvelee työnantajan luottamuksen kadonneen. Tämän vuoksi on päädytty potkuihin.

– Kuinka voi enää luottaa työntekijään, jos noin tekee. Ja onko se työntekijän asemaan sopivaa käytöstä?

"Ei vaihtoehtoja irtisanomiselle"

HYKS:n toimialajohtaja Seppo Heinosen mukaan käytös ei ollut ollenkaan sopivaa.

– Kyse on lääkkeen anastamisesta ja suunnitelmallisuudesta. Tämä oli paha ylilyönti, Heinonen sanoo.

Hän kertoo kätilöiden vedonneen kokeilunhaluun, mutta sanoo, että työnantajan puolella kokeilua ei hyväksytty lainkaan.

– Jos lääkkeitä anastaa, niin ei ole mitään vaihtoehtoja irtisanomiselle. Tässä on kyseessä sellainen työpaikka, että lääkkeiden läsnäolo on jatkuvaa. Syntyi luottamuspula, Heinonen toteaa.

Samoilla linjoilla Heinosen kanssa on myös Naistenklinikan osaston ylilääkäri Mika Nuutila.

– Sairaala piti tätä tilannetta niin vakavana, että katsoi tämän olevan nyt ainoa mahdollisuus, mitä tässä tilanteessa voi tehdä. Olemme tilanteesta hyvin pahoillamme. Asia on meille niin vakava, että se tutkitaan perin pohjin ja huolehditaan, että tällaista ei koskaan enää tapahdu, Nuutila kertoi eilen Yle Uutisille.