Korkeasaaren kevät alkoi karhuilla ja jatkuu riikinkukon rääkäisyllä

Riikinkukkouroksilla on haku päällä. Hevosille ja metsäpeuroille puolestaan odotellaan iloisia perheuutisia jo lähiviikkojen aikana.

Kotimaa
Riikinkukko.
Mari Lehmonen / Korkeasaaren eläintarha

Jos olet tällä viikolla kuullut Korkeasaaren suunnasta kantautuvan erikoisen äänen, sitä ei voi liittää kuu kiurusta kesään puolikuuta peipposesta -rimpsuun, vaikka onhan tuokin eräänlainen keväänmerkki. Hieman kissan maukumista muistuttava rääkäisy on todennäköisesti peräisin Korkeasaaren riikinkukoista. Saaren riikinkukot pääsivät tänä maanantaina ulkoilmaan talvitiloista, jonka seurauksena ääntä ja näytösluonteista flaneerausta on Korkeasaaressa piisannut.

– Tuolla ne marssivat polleina ja katselevat paikkoja sillä silmällä, että mitä aluetta kannattaisi alkaa puolustaa. Monella on varmaan mielessä myös naaraiden hurmaaminen tanssiliikkeillä, kertoo Korkeasaaren tiedottaja Mari Lehmonen.

Vaikka riikinkukko on koppavan ylväs ilmestys ja ulosanniltaan hämmentävän kovaääninen, sitä ei ole syytä luulla pahantuuliseksi.

– Riikinkukot ovat lempeitä kavereita. Ainostaan silloin, jos istahtaa alas ja ottaa eväsleivän esiin, se saattaa tulla päälle, Lehmonen kertoo.

Toinen juttu on valkoposkihahnien kanssa. Vihoviimeiseksi riesaksikin kutsunut muuttolinnut ovat palanneet myös kotikonnuillensa Korkeasaareen talvehdittuaan Pohjanmeren rannikolla. Lehmonen naurahtaa, että yksittäiset aggressiiviset hanhet ovat pilanneet koko porukan maineen.

– Oikeastaan ne ovat aika sympaattisia eläimiä. Tässä vaiheessa ne ovat vielä saapumispuuhissaan: tarkastelevat rauhallisina paikkoja ja pohtivat, minne tekisi pesän.

Viime kesänä Korkeasaaressa otettiin valkoposkihanhiin valistuksellinen lähestymistapa ja neuvottiin, että vihaisen hanhen kohdatessaan kannattaa tekeytyä isommaksi kuin on esimerkiksi nostamalla kädet ylös.

– Oli hauska seurata koululaisryhmiä, jotka kulkivat täällä kädet ylhäällä. Mutta se toimii, sillä hanhi säikähtää, Lehmonen vinkkaa.

Pandat vastaan "taviskarhut"?

Oikeastaan Korkeasaaressa on ollut kevät jo helmikuun 5. päivästä alkaen. Ainakin jos karhuja on uskominen. Yleensä maaliskuun alkuun asti koisaavat mesikämmenet kolistelivat tänä vuonna ulkotarhan luukkua jo helmikuun alussa. Tavallista lyhyempi talviuni ei ole vaikuttanut karhujen mielialaan.

– Tuolla ne nukkuivat vierekkäin karikkeeseen rakentamassa kuopassa nautiskelemassa auringosta. Eivät ole äreämpiä kuin yleensäkään.

Suomen kenties kuuluisimmat karhut saattavat joutua jakamaan ensi vuonna paikkansa valokeilassa, jos Ähtärin eläintarhan suunnitelma saada jättiläispandapariskunta Kiinasta lainaan Suomeen toteutuu. Korkeasaaressa seurataan mielenkiinnolla ähtäriläisten pandapuuhia.

– Onhan se todella iso projekti, johon kuuluu paljon liikkuvia osia. Vuosi on lyhyt aika toteuttaa tällainen hanke, mutta tuemme toki Ähtäriä.

Myös Korkeasaarella oli mahdollisuus osoittaa pari vuotta sitten kiinnostuksensa jättiläispandojen kodiksi. Lehmonen kertoo, että pandan tuominen Korkeasaareen olisi ollut taloudellisesti ja tilan puutteen takia mahdotonta.

Pian lisää eläinvauvoja

Jättiläispandat kiinnostavat varmasti ihmisiä tuumaa Lehmonen, mutta niin kiinnostavat eläinvauvatkin.

Onneksi iloiset perheuutiset kuuluvat tänäkin vuonna Korkeasaaren kevääseen. Helmikuussa syntyneet mangustit eivät kohta enää ole Korkeasaaren nuorimpia asukkaita, sillä hevoset varsovat parin viikon kuluttua ja metsäpeuroillekin odotetaan junioreita.

Lehmonen kertoo, että toisinaan vauvat tulevat henkilökunnan tietoon yllättäen.

– Vähän väliä poikasia syntyy ilman että olemme tienneet raskaudesta. Eihän eläimiä voi läpivalaista raskauden varalta, Lehmonen naurahtaa.