Yläkoulu luopui jälki-istunnoista, mutta ottaa ne nyt takaisin käyttöön – Kasvatuskeskustelu ei aina riitä

Ylistaron yläaste Seinäjoella luopui käytännössä jälki-istunnoista viime syksynä, mutta nyt ne palautetaan käyttöön, jos muu ei auta. Kasvatuskeskustelun oheen tarvitaan muitakin keinoja, sanoo vt. rehtori Ari Puumala.

Kotimaa
Tyhjiä pulpetteja luokkahuoneessa.
Tarja Nyyssönen / Yle

Seinäjokelaisen Ylistaron yläasteen oppilaiden vanhemmat saivat viime viikolla viestiä koululta. Koulusta ilmoitettiin, että jälki-istunto kurinpitorangaistuksena otetaan uudelleen käyttöön 11. huhtikuuta 2016 alkaen. Viime syksynä koulussa päädyttiin korostamaan laissakin mainitun kasvatuskeskustelun asemaa luopumalla jälki-istunnoista. Tänä talvena jälki-istuntoja ei myöskään ole järjestetty.

– Keskusteluissa opettajakunnan kanssa on todettu, että on tarpeen olla joku muukin keino kuin kasvatuskeskustelu. Levottomuutta esiintyy etenkin välitunneilla, koulun vt. rehtori Ari Puumala sanoo.

Kasvatuskeskustelu on edelleen ensisijainen keino puuttua epäasialliseen käytökseen, Puumala korostaa. Opettajan harkinnan mukaan nyt voidaan kuitenkin päätyä myös jälki-istuntojen määräämiseen.

Laissa määrätty

Perusopetuslain 35. ja 36. pykälissä määrätään kasvatuskeskustelusta ja kurinpitotoimista koulussa. Kasvatuskeskustelu on lain mukaan ensisijainen kurinpitotoimi, mutta jälki-istuntokin laissa mahdollistetaan. Ja on mahdollistettu koko ajan.

– Jälki-istunto on perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden mukainen keino. Molemmat ohjaavat siihen suuntaan, että kasvatuskeskustelu on ensisijainen keino puuttua epäasialliseen käytökseen, korostaa erityisasiantuntija Jaakko Salo Opetusalan Ammattijärjestöstä.

Salo ei ota kantaa yksittäisten koulujen asioihin, mutta muistuttaa, että nykyaikainen jälki-istunto muistuttaa kasvatuskeskustelua sekin.

– Siellä käydään keskustelua, miten on toimittu ja miten olisi voinut toimia toisin, Salo sanoo.

Jaakko Salon mukaan muutos tuli voimaan 2013 lopussa, kun jälki-istuntoa muutettiin niin, että sen aikana voidaan teettää kirjallisia tai suullisia tehtäviä, tai tehtäviä, jotka ovat kasvatusta ja opetusta tai kehitystä tukevia.

Jos esimerkiksi oppilas on sotkenut jonkun koulun tilan ja päätyy jälki-istuntoon siitä syystä, voidaan hänet määrätä siivoamaan sotkemisen jäljet. Tupakoinnista istumaan päätynyt oppilas saattaa joutua käsittelemään aihetta kirjoituksella, Salo mainitsee.

Kasvatustyötä joka tunti, ei vain kasvatuskeskusteluissa

Jaakko Salo toteaa, että kunnissa valmisteltavana oleva, ensi syksynä voimaan tuleva uusi opetussuunnitelma edellyttää, että opetuksen järjestäjät tekevät suunnitelmat kasvatuskeskustelujen ja kurinpidollisten keinojen käyttöön.

Seinäjoellakin käytänteet on käyty ja käydään läpi. Perusopetusjohtaja Jari Jaskarin mukaan yhteiset käytännöt asiassa ovat olemassa.

Jaakko Salo muistuttaa, että koulussa tehdään kasvatustyötä joka päivä ja joka tunti, ei vain kasvatuskeskusteluiksi nimetyissä tilanteissa. Hän peräänkuuluttaakin muun muassa sen kokoisia opetusryhmiä, että opettajan suorittama kasvatustyö olisi luokassa mahdollista.

– Jos on jotain käyttäytymiseen liittyviä pulmia, on siinäkin kyse oppimisen ja koulunkäynnin tuesta, ja sitä kautta pyritään löytämään ratkaisuja. Yksi osa kasvatuksesta on epäasialliseen käyttäytymiseen puuttuminen ja silloin tulee kyseeseen kasvatuskeskustelu ja muut.