Koe uusi yle.fi

Analyysi: Nordea mukana veroparatiisien bulvaanien piiloleikissä

Panamalaisnainen hoitaa 11 000 yhtiön asioita ja kuollut johtaja allekirjoittaa papereita. Yhtiöiden todelliset omistajat - vastuunkantajat ja hyödynsaajat piilottelevat näiden valejohtajien eli bulvaanien takana. Veronkierto on vain yksi ongelmista, joita finanssiteollisuuden siunauksella pyörivä bulvaanien piiloleikki aiheuttaa, kirjoittaa ajankohtais- ja featuretoimituksen toimittaja Salla Vuorikoski.

A-studio
Salla Vuorikoski.
Salla Vuorikoski.Jaani Lampinen / Yle

Panaman papereiden avaamassa keskustelussa on kiivailtu veromenetyksistä. Kuinka paljon veroja katoaa veroparatiiseihin? Sinänsä tärkeä keskustelu peittää alleen monta muuta merkittävää kysymystä. On oikeastaan sääli, että näiden puheena olevien valtioiden ja alueiden nimitykseksi on vakiintunut veroparatiisi. Parempi termi voisi olla salaisuusvaltio.

Salaisuusvaltiot tarjoavat toki luovia mahdollisuuksia väistellä oman kotimaan veroja, mutta ennen kaikkea ne antavat hupun päähän. Joku pakenee huppu päässä verottajaa, joku ulosottoa, joku poliisia, joku liikekumppania, joku perinnöstä kilpailevaa sukulaista, joku oman maan kansalaisten katsetta.

Keskeinen työväline tässä piiloleikissä on bulvaani. Hänen tehtävänsä on näytellä vastuuhenkilöä ja lyödä nimeään papereihin todellisten vallankäyttäjien puolesta.

Panama-asiakirjoista ilmenee, että bulvaaneja on ollut myös Nordean asiakkaille perustettujen veroparatiisiyhtiöiden johdossa. Yksi heistä on panamalaisrouva Leticia Montoya. Hän vaikuttaa poikkeuksellisen ahkeralta: hoidettavana on noin 11 000 yhtiön asiat. Kun toimittajat yrittivät haastatella häntä kadulla Panamassa, nainen vain pyöritteli päätään hämmentyneenä ja kiiruhti matkoihinsa. Yksi bulvaaneista ehti jopa olla kuolleena kahdeksan vuotta ennen kuin hän "lakkasi allekirjoittamasta" yhtiöiden papereita.

Suomessakin törmää bulvaaneihin, kun selvittää, kuka oikeasti vastaa tai hyötyy jonkun yrityksen kyseenalaisesta toiminnasta. Joskus bulvaani löytyy vallankäyttäjän lähipiiristä: esimerkiksi puoliso voi olla rekisteriin merkitty virallinen vastuuhenkilö, vaikka todellisuudessa hänellä ei olisi hajuakaan liiketoimista. Tyypillinen järjestelyn syy on se, että yrittäjällä itsellään on rikos-, maksuhäiriö- tai ulosottotaustaa.

Vastikään epäilin bulvaanijärjestelyä, kun selvittelin Vantaalle suunnitellun dinosauruspuiston hämmentäviä suunnitelmia. Virallisiin asiakirjoihin toimitusjohtajaksi oli merkitty naishenkilö, mutta todellisuudessa touhua näytti pyörittävän hänen talousrikoksista tuomittu miehensä. Median paljastukset olivat sen verran kiusallisia, että Vantaan kaupunki vetäytyi hankkeesta pikavauhtia.

Kolme esimerkkiä siitä, miksi bulvaani on ongelma

Miksi bulvaani on ongelma? Kuvittele itsellesi remonttifirma, joka myy palvelua toiselle yritykselle. Haluaisit kenties tietää, että ostajayrityksessä todellinen vallankäyttäjä ei olekaan Erkki vaan hänen hulttioveljenpoikansa Jaakko, jolla on tapana jättää laskut maksamatta. Jos joudut kuitenkin velkomaan remonttisaataviasi, olisi mukavaa, ettei Jaakko olisi piilottanut omaisuuttaan veroparatiisiin ulosoton ulottumattomiin.

Tai jos kuntasi tekee miljoonien urakkasopimuksen yrityksen kanssa, kuntalaisena sinua saattaa kiinnostaa, että sen todellinen omistaja polveilevien omistusketjujen takana onkin kunnanjohtajan puoliso.

Otetaan kolmaskin esimerkki. Rikollisryhmä tekee isot voitot huumekaupalla kotikaupungissasi. Tuotot uitetaan rahanpesutarkoituksessa monipolvisia omistusketjuja pitkin panamalaiseen yhtiöön, jossa vastuuhenkilönä on joku Leticia. Sinusta voisi olla hyvä ajatus, että poliisi pystyisi jäljittämään näitä rahoja ja saamaan rikolliset kiinni.

Ei ole siis vain verotuloista huolestuneen kansalaisen etu, että salaisuusvaltioista päästään eroon. Niiden suitsimisen luulisi sopivan myös erityisen hyvin avointa kilpailua ajavien markkinaliberaalien ajatusmaailmaan. Tiedon mahdollisimman tasapuolinen ja avoin saatavuus auttaa markkinoita toimimaan tehokkaammin ja reilummin. Pienellä Reiskan Remonttifirma Oy:llä on muutenkin isoja kilpailijoitaan paljon vähemmän mahdollisuuksia - pelkästään taloudellisista syistä - hyödyntää veroparatiisijärjestelyitä.

Ensi vuonna alkavan automaattisen tietojenvaihdon toivotaan vaikeuttavan piiloleikkiä. Poliisin ja verottajan mukaan se tulee valitettavasti antamaan vain rajallista apua veronkiertäjien löytämiseen. Pahamaineinen Panama ei ole allekirjoittanut koko sopimusta eikä siis luovuta tilitietoja muille. Lisäksi järjestelmä tarjoaa läpinäkyvyyttä vain viranomaisille. Lisätoimia siis tarvitaan.

Ideoita omistuksen läpinäkyvyyden edistämiseen ei välttämättä kannata ensimmäisenä kysellä Nordeasta tai sen kilpailijoilta. Finanssiteollisuus ja sen kyljessä kyhnäävät mossackfonsecat saavat nimittäin mukavasti rahaa kassaansa kaikenkarvaisista bulvaanijärjestelyistä ja ketjuttamisista oheispalveluineen.