Valvira puuttunut parinkymmenen venäläis- tai virolaislääkärin oikeuksiin – lääketieteellinen osaaminen varmistamatta sadoilta

Valviran valvontayksikkö on vuosina 2013-2015 kajonnut reilun parinkymmenen venäläisen tai virolaisen tutkinnon omaavan lääkärin oikeuteen toimia lääkärinä Suomessa. Valviran mukaan työnantajat eivät välttämättä tiedosta, että EU- tai ETA-alueen sisältä saapuvat lääkärit tulevat potilastyöhön ilman kliinisen ammattitaidon varmistamista. Venäläislääkäreitä tulee Suomeen EU:n sisältä Viron kautta.

Kotimaa
Lääkäri stetoskoopin kanssa.
Yle

Ulkomailla tutkintonsa hankkinut lääkäri pääsee harjoittamaan ammattiaan Suomessa kahta reittiä pitkin. Mikäli lääkäri saapuu Suomeen EU- tai ETA -alueen ulkopuolelta, hänen lääketieteellinen osaamisensa, ammatti- ja kielitaitonsa varmistetaan tenttijärjestelmän avulla Tampereen yliopistossa.

Jos lääkärin reitti suomalaiseen terveydenhuoltoon kulkee puolestaan EU- tai ETA –alueen sisäpuolelta, laillistus tapahtuu pelkkien asiakirjojen pohjalta. Asiakirjoilla tarkoitetaan tutkintotodistusten kopioita. Kielitaidon riittävyyttä ei varmisteta lainkaan.

Viron kautta Suomeen on saapunut lääkäreitä, joilla on lääkärin tutkinto joko Tarton yliopistosta tai jostakin venäläisestä yliopistosta. Joukossa on myös neuvostoliittolaisia ja valkovenäläisiä tutkintoja sekä tutkintoja Azerbaidzanista ja Kazakstanista.

Kolmensadan lääkärin taustatiedot puuttuvat rekisteristä

Suomessa työskentelee tällä hetkellä 632 venäläisen tai neuvostoliittolaisen tutkinnon omaavaa lääkäriä. Näistä runsaasta 600 lääkäristä vain noin kolmannes on suorittanut ammattitaitoa varmistavat laillistustentit Tampereen yliopistossa.

Terveydenhuollon ammattihenkilöiden tietopalvelujärjestelmästä löytyy lähes kolmesataa venäläisen tutkinnon omaavaa lääkäriä, joiden ammatinharjoittamisoikeuden perusteet varmistavaa ratkaisuperustemerkintää ei ole kirjattu lainkaan julkiseen Terhikki-tietojärjestelmään.

Edes lupa-asioita hallinnoivat viranomaiset eivät osaa kertoa, millä perusteilla kyseiset lääkärit ovat saaneet alun perin oikeuden harjoittaa lääkärin ammattia Suomessa. Ei tunneta tutkintoa eikä osata sanoa, ovatko lääkäreinä työskentelevät henkilöt tulleet Suomeen jonkun toisen EU-maan kautta vai suoraan Venäjältä.

Terveydenhuollon lupa- ja valvontaviraston Valviran mukaan ammatinharjoittamisoikeuden myöntämisen perusteet puuttuvat tietojärjestelmistä niiden Venäjällä tutkintonsa suorittaneiden lääkäreiden osalta, jotka ovat tulleet Suomeen ennen vuotta 2014.

– Vuoden 2014 jälkeen saapuneiden osalta olemme kyllä jo vieneet tiedot Terhikkiin. Kirjaaminen aloitettiin vasta valelääkärikohun jälkeen. Vanhojen tapausten kaivamista ei ole pidetty tarpeellisena ja siksi niitä ei siellä ole, selvittää ammatinharjoittamisoikeuksia valvova lakimies Maarit Mikkonen Valvirasta.

Mikkosen mukaan tieto ammatinharjoittamisoikeuden perusteista saadaan tarvittaessa myös niiden kolmensadan lääkärin osalta, joiden tiedot ovat kirjaamatta. Valviran varastossa sijaitsevasta paperiarkistosta löytyy Mikkosen mukaan tieto paitsi tutkinnosta, myös lääkärin kulkureitistä.

– Meillä on kopiot käännätetyistä tutkintotodistuksista. Hirveä työhän niiden kaivamisessa tietysti on, kun kyse on satojen ihmisten papereista. Emme ole nähneet tämän tyyppisen tiedon kaivamista tarpeellisena.

Valvontaviranomaisille ei ole missään vaiheessa tarvinnut esittää alkuperäisiä tutkintotodistuksia. Laillistettua kielenkääntäjääkin ryhdyttiin edellyttämään vasta valelääkärikohun jälkeen pari vuotta sitten. Arkistossa makaavat todistukset voivat näin ollen olla vaikka lääkärin itsensä kääntämiä.

Maarit Mikkosen mukaan ratkaisuperustemerkintöjen puuttumista ei voida pitää valvonnallisena puutteena.

– Tietoa ei ole Terhikissä, koska lainsäätäjä ei edellytä tietoa siitä, mitä kautta lääkäri on tullut Suomeen ja millä perusteilla hän on päässyt työskentelemään suomalaisessa terveydenhuollossa.

Valvirasta vielä erikseen tähdennetään, että se on tarkasti tutkinut jokaisen tapauksen ja tietää, mihin päätökset perustuvat.

Sanktioita ammattitaidon puutteista

Samaan aikaan kun Valviran lupaosasto pohtii ammatinharjoittamisoikeuden perusteita venäläisen tutkinnon omaavien kolmensadan lääkärin kohdalla, on saman viraston valvontayksikkö vuosina 2013-2015 kajonnut reilun parinkymmenen venäläisen tai virolaisen tutkinnon omaavan lääkärin oikeuteen toimia lääkärinä Suomessa.

Syynä ammattioikeuksien rajoittamiseen tai poistamiseen ovat olleet ammattitaidossa havaitut puutteet. Ylen terveydenhuollon kentältä keräämien tietojen perusteella joidenkin lääkäreiden toiminta on ollut niin epäammatillista, että voidaan perustellusti epäillä lääketieteellisen koulutuksen puuttumista.

Havaintoja on tehty monenkirjavasta tietovajeesta lääketieteen alalla. On havaittu puutteita kliinisissä taidoissa ja lääketieteellisessä ymmärryksessä.

Kerrotaan kyvyttömyydestä määrätä tutkimuksia ja tulkita niiden tuloksia. Huomiota on kiinnitetty myös epäpätevään diagnostiikkaan ja epävarmuuteen oikean hoidon löytämisessä.

Työyhteisöissä kummastusta on herättänyt myös epäammattimainen käytös ja leväperäinen lääkkeiden määrääminen. Kipu- ja psyykenlääkkeitä saa herkästi. Antibiootteja tarjotaan patenttiratkaisuna ongelmaan kuin ongelmaan.

– Joidenkin lääkäreiden kohdalla on ilmennyt todella vakavia, potilasturvallisuutta vaarantaneita puutteita ammattitaidossa. Juuri tästä syystä olemme joko rajoittaneet tai poistaneet kokonaan oikeuden harjoittaa lääkärin ammattia, selvittää lääkintöneuvos Markus Henriksson terveydenhuollon lupa- ja valvontavirastosta.

Lääkäreiden työtoverit huomanneet ongelmia

Ammattioikeuksien rajoituksiin ja poistamisiin johtaneet tapaukset ovat tulleet valvontaviranomaisten tietoon ilmoitusasioina sanktioiden kohteiksi joutuneiden lääkäreiden omista työyhteisöistä.

– Lääkärikollegat ja muu hoitohenkilökunta on huomannut ongelmia työtoverinsa toiminnassa ja heille on sitä kautta syntynyt huoli potilasturvallisuudesta. Työtoverit ovat sitten ilmoittaneet huolestaan ylilääkärille, joka on asianmukaisesti ryhtynyt selvittämään tilannetta ensin toimintayksikössä ja ottanut lopulta yhteyttä viranomaisiin. On selvitetty ja pyydetty meitä selvittämään, kuvaa Markus Henriksson.

Henrikssonin mukaan Valviralle tulleissa tapauksissa on todettu ongelmia diagnostiikassa ja tutkimustulosten tulkinnassa

– On ollut epäasianmukaista tutkimista ja tutkimusten tulkintaa sekä tuloksiin reagointia. Hyvin monenlaista ongelmaa siellä on ollut.

Henrikssonin mukaan työyhteisön omavalvonta on toiminut ammatinharjoittamisoikeuden rajoituksiin johtaneissa tapauksissa täsmälleen kuten pitääkin. Lääkäreiden työtä valvovan viranomaisen mukaan työyhteisön huoleen on aina suhtauduttava vakavasti.

– Mikäli hoitohenkilöstö tai lääkärikollegat ovat huolissaan työyhteisössä työskentelevän lääkärin ammattitaidosta, niin nämä huolenaiheet täytyy aina selvittää perusteellisesti. On saatava selville, onko huoli aiheellinen vai ei. Mikäli huoli perustuu todelliseen riskiin ja vaaraan, se pitää poistaa. Mikäli taas todetaan, että huoli perustuu väärinkäsitykseen ja olettamuksiin, on tuo väärinkäsitys poistettava. Tämä on myös epäilysten alle joutuneen lääkärin itsensä etu ja oikeus, sanoo lääkintöneuvos Markus Henriksson Valvirasta.

Valvira kehottaa tarkkailemaan

Lääkintöneuvos Markus Henriksson epäilee, etteivät työnantajat ja esimiehet välttämättä tiedosta, että EU- tai ETA –alueen sisältä saapuvat lääkärit tulevat potilastyöhön ilman, että heidän kliinistä ammattitaitoaan ja lääketieteellistä tietämystään on varmistettu Suomessa.

– Työnantajan ja esimiesten pitäisi haastatella rekrytoidut lääkärit huolellisesti ja selvittää täsmällisesti mitä he osaavat ja mitä eivät. Sitten kun työt on aloitettu, pitää vielä katsoa perään ja tarkkailla, että osataan tehdä lääkärin toimenkuvaan kuuluvat työt asianmukaisesti.

Lakimies Maarit Mikkonen Valviran lupayksiköstä muistuttaa, että ongelman ydin on työvoiman vapaa liikkuvuus EU- ja ETA –maissa.

– Kyse on sisämarkkinoista, joita ei valvota samalla tavoin kuin EU- ja ETA –alueen ulkopuolelta tänne suuntautuvaa ammattityövoimaa. Tutkinnot on sisämarkkinoilla harmonisoitu ja luotetaan siihen, että todistuskopio on riittävä tae ammattitaidosta, täsmentää Mikkonen.

Joukossa paljon naislääkäreitä

Valviran valvontaosaston sanktioimien lääkäreiden joukossa on huomattavan paljon naisia. Lääkintöneuvos Markus Henrikssonin mukaan Valvira ei voi nostaa tikun nokkaan lääkäreitä sukupuolen tai kansallisuuden perusteella, ilman kunnollista tilastollista analyysia.

– Tässä vaiheessa ei voida vielä tehdä mitään yleistäviä johtopäätöksiä. Täytyy kerätä riittävän suuri aineisto, että päästään kunnolliseen analyysiin. Usein on myöskin satunnaisvaihtelua ja yksittäistapauksia, Henriksson selittää.

Tilastollista analyysia ilmiöstä, sen luonteesta ja laajuudesta harkitaan parhaillaan.

– Jotta pystymme näkemään kokonaisuuksia ja ilmiöitä, meidän täytyy kehittää tiedon tuotantoa näistä Valviran omista valvontahavainnoista, sanoo Markus Henriksson.

A-studio käsittelee aihetta TV1:ssä klo 21.

Juttuun lisätty Valviran kommentti jokaisen yksittäisen tapauksen tutkimisesta kello 18.26.