Pitkäaikaistyöttömien aktivoinnissa on kyse myös yhteiskuntarauhasta

Valtion toimet ovat merkittävästi lisänneet työttömyyttä Oulussa. Oulun seudulla haluttaisiin kokeilla työllisyyden hoitoa kuntavetoisesti, lopettaa työttömien pompottelu tiskiltä toiselle ja passivoinnin sijaan aktivoida heitä.

Kotimaa
Kestävän kehityksen keskuksen työntekijöitä kasvintaimien parissa.
Kestävän kehityksen keskuksen taimitarhassa käy vilske. Keskuksella Oulussa on yli 30 vuoden kokemus työttömien aktivoinnista ja palauttamisesta työelämään.Timo Sipola / Yle

Valtiovallan kiristykset palkkatukeen ovat nostaneet Oulun työttömyyttä noin kahdella prosenttiyksiköllä lyhyessä ajassa. Oulu ja sen lähikunnat haluavat työllistämisen kokeilualueeksi. Kunnat ottaisivat vastuun työllisyyden hoidosta ja työttömien pompottelua viranomaiselta toiselle vähennettäisiin.

Oulun seudun kunnat haluavat päästä työllisyyden kokeilualueeksi. Pitkäaikaistyöttömien, nuorisotyöttömien ja maahanmuuttajien työllistämistä hoidettaisiin nykyistä aktiivisemmin, nopeammin ja vähemmällä byrokratialla.

Nyt asioiden liikuttelu kuntien, työvoimaviranomaisten ja muiden toimijoiden välillä hidastaa työllistymistä selvästi. Oulun lisäksi mukana ovat Hailuoto, Ii, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos ja Tyrnävä.

Työtöntä pitäisi aktivoida, ei passivoida

Ajatuksena on ennaltaehkäistä ja katkaista pitkäaikaistyöttömyyttä siirtämällä painopistettä

Ei ole oikein ymmärretty mitä merkitsee kun näiltä ihmisiltä otetaan se työ pois. Mitä se toimettomuus tuottaa ja minkälaisia vaikutuksia turhautumien patoutumisella on pitkällä aikavälillä. Nämä säästöt tulevat maksamaan

Seija Mustonen, työllisyyspalvelujen päällikkö Oulu

passiivisesta työttömyysturvasta aktivoivaan kohottamalla kuntien roolia työllisyydenhoidossa. Koeaikana nykyiseen palkkatukeen liittyvää päätösbyrokratiaa poistettaisiin ja työnhakijat saisivat henkilökohtaisempaa palvelua.

– Tarkoitus on vähentää yksittäisten työnhakijoiden työttömyyden kestoa. Me pyrimme oikomaan organisaatiorajoja ja vähentämään sekä työnhakijoiden että työnantajien odotteluaikoja. Jos työmarkkinatuki saadaan palautettua aktivoinnin välineeksi, olisi yksinkertaisinta että kunnalla olisi kokonaisuus hallinnassa, sanoo Oulun kaupungin työllisyyspalvelujen päällikkö Seija Mustonen.

Esitystä on valmisteltu yhteistyössä elinkeinoelämän edustajien ja Pohjois-Pohjanmaan liiton kanssa.

Työnhakijan pallottelu pitäisi lopettaa

Tänä päivänä työvoimapalveluiden ja työttömyysturvan moniportaisuus pakottaa työnhakijat sukkuloimaan eri palveluyksiköiden ja palveluorganisaatioiden välissä. Kokeiltavassa mallissa toimijoita olisi vain kunta ja Kela.

– Siellä moni miettii että minnekähän minä oikein kuulun. Jos meillä olisi yksinkertaisempi kokonaisuus, se selkeyttäisi asiakkaan asemaa. Työllistymissuunnitelmaa alettaisiin tehdä heti sillä ensimmäisellä pisteellä minne he tulevat, linjaa Mustonen.

Kaupungin motiivi on saada työttömyysaika lyhenemään ja laskea työttömyyden kustannuksia. Kunnat joutuvat maksamaan valtiolle puolet työttömän henkilön työmarkkinatuen kustannuksista sen jälkeen kun tämä on saanut tukea 300 päivää. Tuhannen päivän jälkeen kunnan maksama ”sakko” kohoaa 70 prosenttiin.

– Kunnan kannalta on turhauttavaa tulla mukaan työttömän prosessiin vasta sitten kun ongelmat ovat jo syviä ja pitkittyneitä. Odotusarvona on että kustannukset vähenevät jo pelkästään siksi, että kelasakot vähenisivät pitkäaikaistyöttömyyden hellittäessä, arvioi Mustonen.

Palkkatuen alasajo on nostanut Oulun työttömyyttä merkittävästi

Oulun seudulla palkkatuki on ollut merkittävä työllistämisen apu. Pohjois-Pohjanmaan työttömyysprosentti olisi yhden prosenttiyksikön ja Oulun työttömyysprosentti kaksi prosenttiyksikköä alempi jos palkkatukirahat olisivat vielä vuoden 2014 tasolla. Oulun kaupungille myönnetyt palkkatukimäärärahat ovat vähentyneet arviolta 70 prosentilla vuoden 2014 tasosta.

– Kyse on valtion talousarviosta. Valtion palkkatukirahat eivät riitä. Työllistämisen osuus vähenee koko ajan, toteaa Mustonen.

Oulun kaupunki käyttää tänä vuonna 35 miljoonaa euroa työllisyyden edistämiseen. Rajapinta kunnan ja valtion työllisyyspalvelujen välillä hankaloittaa tiedonkulkua ja vaikeuttaa varhaista puuttumista työttömyyteen. Muutenkin työllisyyteen ja työllistymiseen liittyvässä asenneilmastossa riittää tuulettamista

– Olen ollut seminaarissa, jossa todettiin että työvoimakoulutus on ollut vaikuttavaa koska 50 prosenttia sitä saaneista työllistyy. Ja heti perään todettiin että palkkatukityöllistäminen ei ole vaikuttavaa koska 50 prosenttia asiakkaista on edelleen työttömänä kolmen kuukauden seurannan jälkeen, naurahtaa Mustonen.

Kyse on yhteiskuntarauhasta

Pitkäaikaistyöttömät pitäisi voida nähdä muutenkin kuin pelkkinä kustannuksia. Ortodoksinen liike-elämän ehdoilla tarkastelu ei ole välttämättä hyvä näkökulma työttömyyteen. Vaikuttavuudelle on muitakin ulottuvuuksia kuin välitön työllistymisvaikutus. Työllistymisvaikutuksen ohella palkkatukityöllistämisellä on suuri merkitys sen piirissä olevien ihmisten toimintakyvyn, terveyden, aktiivisuuden kannalta. Yhteiskunnallinen vaikutus jää usein kokonaan huomioimatta.

– Ei ole oikein ymmärretty mitä merkitsee kun näiltä ihmisiltä otetaan se työ pois. Mitä se toimettomuus tuottaa ja minkälaisia vaikutuksia turhautumien patoutumisella on pitkällä aikavälillä. Nämä säästöt tulevat maksamaan. Pelkään että kun nämä ihmiset menettävät toivonsa, me menetämme ison osan työvoimareservistä, jatkaa Mustonen.

Kyse on myös siitä, minkälainen kuva näiden pitkäaikaistyöttömien lapsille muodostuu siitä miten yhteiskunnassa toimitaan. Palkkatukityöllistämisen ja kuntouttavan työtoiminnan vaihtoehtona passiivinen työttömyys, rahan puute ja ruokajonot ei välttämättä ole paras mahdollinen malli.

Kunnan kannalta on turhauttavaa tulla mukaan työttömän prosessiin vasta sitten kun ongelmat ovat jo syviä ja pitkittyneitä.

Seija Mustonen, työllisyyspalvelujen päällikkö Oulu

– Suhtaudun tähän aktivointiin vakavasti. Tässä on kysymys terveydestä, työ- ja toimintakyvystä sekä lasten ja nuorten tulevaisuudesta, sillä huono-osaisuus periytyy sukupolvien yli. Jokainen ihminen tarvitsee elämässään toivon. Jos ei ole siitä minkäänlaista mallia siitä että siihen elämän unelmaan sisältyisi työelämä, niin kyllä jotain menee pahasti pieleen. Kyse on viime kädessä yhteiskuntarauhasta, linjaa Mustonen.

Hallituksen linjauksia odotellaan

Maahanmuuttajien kohdalla työllistyminen on ehdoton edellytys kotoutumisen onnistumiselle. Työhön on päästävä kiinni viipymättä oleskeluluvan saamisen jälkeen eikä nykytapaan vasta vuosien päästä.

Nyt Oulussa odotellaan hallituksen linjauksia. Päätösvallan saaminen kunnalle, läpinäkyvämpi tietojärjestelmien käyttö ja maahanmuuttajien tarkoituksenmukaisempi kohtelu edellyttävät poliittista päätöstä valtakunnan tasolla.

Hallitus antaa työllisyyden hoitoon ja työllisyyskokeiluihin liittyvän tiedonannon 12.4 ja työllisyyskokeiluja selvittävän Maria-Kaisa Aulan on tiettävästi määrä antaa raporttinsa 18. huhtikuuta.