Hyperseksuaalisuus, pelihimo tai ostosvimma – lääkkeen ottajalla ei ole aina vaihtoehtoa

Jopa parituhatta ihmistä kärsii Suomessa tiettyjen lääkeiden aiheuttamasta impulssikontrollin häiriöstä. Lääkkeitä käytetään pääasiassa Parkinsonin taudin oireiden hoitoon, mutta myös muihin sairauksiin.

terveys
Lääkkeitä.
Yle

Osa Parkinsonin taudin hoitoon käytettävistä lääkkeistä aiheuttaa vakavia häiriöitä ihmisen käyttäytymiseen. Häiriöt näkyvät ostoshimona, ahmimisena, pelihimona tai hyperseksuaalisuutena.

Ilmiö havaittiin 2000-luvulla ensimmäisen kerran. Impulssikontrollin häiriöitä esiintyy väestössä jonkun verran, mutta dopamiiniagonisti-ryhmän lääkkeiden käyttäjillä esiintymistiheys on moninkertainen, sanoo kokeellisen neurologian dosentti Juho Joutsa Tampereen yliopistosta.

– Oireet on liitetty nimenomaan lääkityksiin. Jos verrataan sellaisia Parkinson-potilaita, joilla tämä lääkitys ei ole käytössä ja muuta väestöä, silloin esiintyvyys on samankaltainen. Lääkityillä potilailla esimerkiksi pelihimon esiintyvyys on noin 7-kertaista verrattuna muihin lääkitsemättömiin.

Viitteitä on myös siitä, että kun ryhmään kuuluvia lääkkeitä käytetään muihin sairauksiin, myös siinä potilasryhmässä impulssikontrollin häiriöt lisääntyvät. Asiaa on kuitenkin tutkittu vasta hyvin vähän, sanoo Joutsa.

– Joitain tutkimusartikkeleita on julkaistu, joissa on nähty samanlaista efektiä kuin Parkinsonin taudin hoidossa. Mutta vaikuttaa siltä, että se on ehkä lievempää. Näitä dopamiiniagonisteja käytetään muissa sairauksissa pienempinä annoksina ja muutenkin vähemmän esimerkiksi aivolisäkeongelmiin tai ”levottomat jalat” -syndroomaan.

Lievempänä jopa kolmanneksella oireita

Noin 14 prosentilla dopamiiniagonisteilla lääkityistä Parkinson-potilaista häiriö vaikeuttaa elämää. Lievempiasteisena sitä tavataan noin kolmanneksella.

Syypäänä pidetään dopamiiniagonisti-ryhmään kuuluvia lääkkeitä, joita käytetään Parkinsonin taudin aiheuttamien oireiden hoitoon: vapinaan, liikkeiden hidastumiseen ja lihasjäykkyyteen. Lääkkeillä simuloidaan dopamiinia, eli niillä korjataan tiettyjen aivojen osien dopamiinitason vajausta.

Jotkut ovat hyvinkin tietoisia ongelmistaan ja silti voimattomia niiden suhteen.

Juho Joutsa

Parkinsonin tauti on etenevä aivojen dopamiinijärjestelmää rappeuttava sairaus, jonka syytä ei tunneta. Parkinsonin tautia hoidetaan aivojen dopamiinitoimintaa lisäävillä lääkkeillä.

Kaikki potilaat eivät oireita saa, vaikka käyttäisivät samoja lääkkeitä. Lääkärit eivät osaa vielä ennustaa, kenelle lääkkeet aiheuttavat sivuoireena impulssikontrollihäiriötä ja kenelle ne taas sopivat.

– Se on haaste. Jos pystyisimme hyvin tarkkaan ennustamaan, kenelle ongelmia kehittyy, niin voitaisiin välttää näitä niin sanottuja pahimpia lääkkeitä tämän suhteen. Jonkin verran meillä on tietämystä siitä, että nämä ongelmat vaikuttaisivat olevan yleisempiä nuoremmilla. Lisäksi on jonkinasteista sukupuolten välistä eroa olemassa: naisille kehittyy helpommin riippuvuus syömiseen tai ostoksiin, kun taas miehille ehkä seksi on yleisempi häiriökäyttäytymisen kohde.

Leivonnaisia.
Dopamiinitoimintaa lisäävien lääkkeiden käyttäjälle voi kehittyä riippuvuus esimerkiksi syömiseen. Timo Ikonen / Yle

Häiriömuodot jakautuvat suhteellisen tasaisesti yleisimpiin muotoihin. Noin kolmanneksella häiriömuotoja saattaa olla samaan aikaan kaksi. Potilaalla saattaa olla ongelmia tunnistaa omaa tilaansa, sanoo Joutsa.

– Jotkut ovat hyvinkin tietoisia ongelmistaan ja silti voimattomia niiden suhteen, toisilla taas ei välttämättä ole selkeää tiedostusta siitä, että se on ongelmaksi. Joskus voi olla, että haitallinen käytös on haitallista nimenomaan ympäristölle enemmänkin kuin henkilölle itselleen.

Tieto lisääntyy, mutta läpimurtoa ei näkyvissä

Häiriön syntymekanismi on tutkijoillekin vielä arvoitus. Tutkimusta tehdään, mutta läpimurtoa ei ole vielä saavutettu, eikä täsmähoitoa impulssikontrollin häiriöön tunneta, sanoo Joutsa.

Kaikki hoitoyritykset lähtevät siitä, että ongelma tiedostetaan ja se tulee puheeksi.

Juho Joutsa

– Ajatellaan näin, että impulssikontrollin häiriöt liittyvät liialliseen dopamiinitoimintaan tietyssä radastoissa aivoissa. Mutta vaikka jossain on liiallista toimintaa, toisissa radastoissa saattaa olla selkeästi toiminnan vajetta. Eli kun pyritään antamaan lisää dopamiinia ja parantamaan Parkinson-potilaan liikuntakykyä, samalla päädytään yliaktivoimaan näitä toisia ratoja, jotka liittyvät näihin impulssikontrollin häiriöihin.

Hoitotilanne on vaikea. Kuinka saadaan kuriin vaikean perussairauden aiheuttamat motoriset ongelmat, jotka vaikeuttavat jokapäiväistä elämää aiheuttamatta sivuoiretta, joka vaikeuttaa jokapäiväistä elämää?

Joka tapauksessa ilmiö on valottanut tutkijoille ylipäänsä riippuvuussairauksien ongelmakenttää. Aivojen prosessit ovat hyvin monimutkaisia

– Aiemmin oli vallalla sellainen käsitys, että riippuvuussairaudet liittyvät dopamiinitoiminnan vajeeseen aivoissa, mutta Parkinsonin taudin kohdalla se menee täysin päinvastoin, eli kun annetaan lisää dopamiinia, se vasta aiheuttaa ongelmat. Eli tämä on jo tuonut paljon uutta ylipäänsä addiktiotutkimuskenttään.

Ongelmanratkaisu lähtee puheeksi ottamisesta

Joutsa tutkii myös käytöshäiriöriippuvuuksia, impulssikontrollihäiriötä myös sellaisissa ihmisryhmissä, jotka eivät sairasta Parkinsonin tautia.

– Ehkä ajan myötä nämä kaksi tutkimuslinjaa pikkuhiljaa yhdistyvät ja löydetään yhteisiä nimittäjiä enemmän.

Siihen saakka paras hoito impulssikontrollin häiriöihin on Joutsan mielestä lääkkeen vaihto.

– Ensimmäinen askel olisi pyrkiä eroon sitä aiheuttavasta lääkityksestä. Jos se ei onnistu tai se ei tuo riittävää tehoa, niin sen lisäksi sitten terapia ja vertaistukea.

Eläkeläinen Klara Ekstam kertoi Ylen Inhimillinen tekijä -ohjelmassa vuonna 2012 peliriippuvuudesta, jonka aiheutti Parkinson-taudin lääkkeet.

On mahdollista yrittää kokeellisella asteella olevia lääkehoitoja, sanoo Joutsa.

– Esimerkiksi joillain masennuslääkkeitä, jotka ovat jo käytössä muutoin masennuksen hoitoon, saattaa olla tehoa myös impulssikontrollin häiriöihin.

Pääasia on kuitenkin se, että häiritsevä käyttäytyminen tiedostetaan ja tuodaan myös lääkärin tietoon. Aihe on arka ja intiimikin, eikä se välttämättä ole ensimmäisenä listalla lääkärin luona, vaan siellä keskitytään motorisiin ja muihin Parkinson-taudin oireisiin. Esille ottoa helpottaa, kun lääketehtaat ovat lisänneet lääkkeen sivuoirekuvaukseen mahdollisuuden oireisiin.

– Kaikki hoitoyritykset lähtevät siitä, että ongelma tiedostetaan ja se tulee puheeksi. Haluaisinkin sanoa kaikille Parkinsonin tautia sairastaville ja heidän läheisilleen, että älkää epäröikö tuoda näitä asioita esiin lääkärin vastaanotolla. Se on tie siihen, että ongelma voidaan hoitaa menestyksekkäästi ja siitä pääsee joskus eroon ja estetään sosiaalisten ja muiden ongelmien kehittyminen ajoissa, ohjeistaa Joutsa.