Tällaista on asua "lähes nollaenergiatalossa": Kännykkä pätkii, ikkunoista ei vedä eikä liikenteen melu kuulu

Ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävä EU-direktiivi kiristää rakentamismääräyksiä myös Suomessa. Yle tutustui taloon, joka täyttää jo nyt tulevaisuuden vaatimukset, ja kävi läpi asukkaiden ongelmia asiantuntijoiden kanssa.

Kotimaa
Eija Hämäläinen katselee maisemaa parvekkeellaan.
Eija Hämäläinen ja muut asukkaat kehuvat tarkasti eristetyn talon hiljaisuutta. Vieressä kulkeva tie ja taustalla näkyvä rautatie eivät sisälle kuulu.Petteri Juuti / Yle

Tulevaisuus on jo täällä, järvenpääläisessä vuokrakodissa.

– Henkilökohtaisesti voin sanoa, että pidän erittäin paljon. Talo on hiljainen, ei kuulu naapureiden tai liikenteen äänet, vaikka autotie on vieressä ja raiteetkin lähellä, sanoo talon ylimmässä kerroksessa asuva Eija Hämäläinen.

Vuonna 2021 astuu voimaan EU-direktiivin vaatimus, jonka mukaan kaikkien uusien rakennusten pitäisi olla lähes nollaenergiataloja. Ympäristöministeriössä mietitään nyt, mitä tämä tarkoittaa Suomessa ja lakiluonnos asetusehdotuksineen julkaistiin kuukausi sitten. Lain pitäisi astua voimaan vuoden 2018 alussa.

Konsulttitoimisto Granlund Consultingin laskelmien mukaan Järvenpäähän kaksi vuotta sitten valmistunut kerrostalo läpäisisi uudenkin seulan.

EU-direktiivin mahtipontiseen "lähes nollaenergia" -sanamuotoon nähden kaikki näyttää ja tuntuu varsin tavanomaiselta.

Talotoimikunnan puheenjohtaja Hämäläinen kyseli talon Facebook-ryhmässä asukkaiden kokemuksia talosta. Yle kävi listan läpi Ympäristöministeriön rakennusneuvoksen Pekka Kalliomäen, talon omistavan Järvenpään Mestariasuntojen toimitusjohtajan Veikko Simunaniemen ja paikallisen energia-asiantuntijan Markku Elgin kanssa.

Hyvä eristys kuumuutta, kylmyyttä ja radiosignaaleja vastaan

Alun hankaluuksien jälkeen asukkaat ovat nyt tyytyväisiä taloon ja se tuntuu laadukkaasti tehdyltä. Kodit ovat hiljaisia, ikkunoista ei vedä ja kesällä on mukavan viileää.

Tästä on kiittäminen erityisesti ikkunoita ja seiniä, jotka on eristetty ja tiivistetty tavallista paremmin.

Kolikon kääntöpuoli on se, että kännykät kuuluvat erittäin huonosti etenkin alemmissa kerroksissa. Nelinkertaisissa ikkunoissa on metallipinnoite, joka lämmöneristyksen lisäksi auttaa pitämään auringon porotuksen ulkona kesäkuumalla. Se on myös omiaan haittaamaan radiosignaalien kulkua. Samasta ongelmasta on kärsitty jo vanhojen määräysten mukaisissa taloissa.

Raati myöntää, että energiatehokkuuden parantaminen heikentää kännyköiden kuuluvuutta, mutta ei sitä tyystin estä - kuuluuhan kännykkä Hämäläisen ylimmän kerroksen kodissakin. Simunaniemi kertoo, että talon sisälle on jo hankittu vahvistimia kuuluvuutta parantamaan. Raadin mielestä puhelinyhtiöiden pitäisi hankkia voimakkaammat tukiasemat.

Energiatehokkaan talon ikkuna.
Energiatehokas ikkuna ei häiritse ylimmässä kerroksessa asuvan Eija Hämäläisen etätyöpäiviä, mutta alempien kerroksien asukkailla on ongelmia kuuluvuuden kanssa.Petteri Juuti / Yle

Miksi seinä tummuu tuloilmaventtiilien vierestä?

Toinen asukkaat kahteen kastiin jakava asia on ilmastointi. Ylimmässä kerroksessa on asuntokohtaiset ilmanvaihtolaitteet, muissa kerroksissa yhteinen. Hämäläisen perhe pitää siitä, että ilmanvaihtoa voi voimistaa suihkun jälkeen. Alemmissa kerroksissa valitellaan ilmastoinnista kuuluvaa huminaa, jonka voimakkuuteen ei voi itse vaikuttaa.

Likaa ilmanvaihdon sisääntuloventtiilin ympärillä.
Ilman tuloventtiilin ympärys on tummunut ilmavirran takia, mutta itse lika on peräisin asunnosta.Petteri Juuti / Yle

Toimitusjohtaja Simunaniemen mukaan päätöksen taustalla on useita tekijöitä, eikä kyse ole energiatehokkuudesta eikä välttämättä rahastakaan. Yksi selkeä etu on se, että kun useampi asunto on kiinni samassa laitteessa, huoltomiehillä on vähemmän säännöllisesti vaihdettavia ilmansuodattimia.

Hämäläinen on muiden asukkaiden kanssa ihmetellyt tuloilmaventtiilin ympärille muodostunutta tummaa rinkulaa. Tuleeko taloon likaista ilmaa?

Ei tule, sanoo rakennusneuvos Kalliomäki. Lika on peräisin huoneesta itsestään. Tuloilma saa aikaan ilmapyörteitä, joiden takia ilman epäpuhtaudet törmäävät ja tarttuvat venttiiliä ympäröivään seinään.

Sinänsä koneellinen ilmanvaihto ei ole uusi juttu ja poistoilmasta lämmön keräävät laitteet eivät poikkea muiden uusien talojen koneista.

Ikkunat huurtuvat ja vain uusimmat sälekaihtimet kelpaavat

Asukkaita askarruttava ikkunoiden huurtuminen on modernin ikkunan ominaisuus eikä vika, toteaa asiantuntijaraati. Hyvä ikkuna voi olla aamulla huurussa, mutta huuru katoaa pian itsestään.

Sälekaihtimia ei ole saanut asuntoihin hankkia, koska niiden asentamisessa joudutaan tekemään reikiä ikkunoiden karmeihin. Hämäläisen suupielet nousevat, kun Simunaniemi kertoo, että kieltoa ollaan parhaillaan poistamassa. Markkinoille on tullut uusia sälekaihtimia, jotka sopivat myös tämän talon ikkunoihin.

Energiatehokkuus ei nosta vuokria

Vuokralaisia kiinnosta tietenkin myös raha. Facebook-ryhmässä toivotaan, että pienemmät energiakustannukset näkyisivät halvempina vuokrina.

Toisaalta normaalista poikkeava pihistely nosti rakennuskustannuksia viitisen prosenttia.

– Vuokralaisen näkökulmasta tämä ei ole yhtään kalliimpi, Simunaniemi summaa.

Talon neliövuokra on nyt 13,9 euroa. Simunaniemen oma arvio on, että energian hinta nousee nykyisestä, jolloin energiansäästön nollasummapeli kääntyy vielä vuokralaistenkin eduksi.

Kyse on myös kaukolämmön ja sähkön välisestä hintakehityksestä. Talon lämmityksen ja jäähdytyksen hoitaa maalämpöpumppu, vaikka alueella on myös kaukolämpöverkko. Jos kaukolämmön hinta nousee ja sähkön hinta pysyy ennallaan, valinta on osunut oikeaan.

Lämminvesivaraajia kerrostalon kellarissa.
Järvenpään talon kellarissa on lämmitystä varten yksi iso ja yksi pieni lämminvesivaraaja. Lämmintä käyttövettä varten tarvitaan neljä isoa varaajaa. Esimerkiksi Helsingissä ja Espoossa käyttöveden hukkalämpöä otetaan talteen puhdistuslaitoksella.Petteri Juuti / Yle

Toimitusjohtaja: Valmistunutta taloa tulee virittää kuin Ferrarin moottoria

Hämäläinen taitaa olla nyt vieläkin tyytyväisempi kotiinsa, kun muutamat kysymysmerkit ovat saaneet loogisen selityksen. Mutta palataan vielä aikaan, jolloin asukkaat muuttivat uuteen taloon.

Hämäläisen mukaan alussa oli paljon ongelmia. Esimerkiksi perheen oman kylpyhuoneen katosta tippui siihen tiivistynyttä vettä. Myös ainakin lattialämmitysten kanssa oli ongelmia. Ripeästä korjaamisesta Hämäläinen antaa kiitosta.

Toimitusjohtajan mukaan alkupaini on normaalia.

– Aina kun rakennetaan rakennus, takuuajat ovat kaksi vuotta ja se on erittäin tärkeä aika. Silloin viritellään kone kuntoon. Olen verrannut tätä usein Kimi Räikkösen Ferrariin. Kun Ferrari saa uuden koneen, sitä vähintään 2-3 vuotta viritetään, että siitä saadaan parhaat tehot. Näin on myös rakennusten kanssa.

Simunaniemi ei usko, että tavanomaista parempi energiatehokkuus lisäisi ongelmia talotekniikan kanssa.

– Ei tämä poikkea ylläpidon osalta millään tavalla. Tämä on tehty hyvällä moraalilla ja minä luulen, että tässä on tulevaisuudessa jopa vähemmän huollettavaa kuin perinteisessä talossa.

Järvenpääläinen kerrostalo ulkoa.
Ulospäin kerrostalo näyttää varsin tavanomaiselta.Petteri Juuti / Yle

Rakennusneuvos: asumisterveyden riskeillä pelotellaan

Energiatehokkuuden talojen toimivuudelle on myös epäilijöitä. Ylen parin vuoden takaisessa kyselyssä rakennusteollisuuden edustajat varoittivat, ettei osaaminen pysy varsinkaan vanhojen talojen, muttei myöskään uusien talojen energiamääräysten perässä.

Samansuuntaisia varoituksia kuului tammikuussa Turun yliopiston työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professorin Tuula Putuksen suusta.

Uuden lakiluonnoksen tiimoilta kritiikkiä ovat esittäneet Rakennuslehdessä muun muassa Suomen Arkkitehtiliitto SAFA (siirryt toiseen palveluun) ja rakennusfysiikan professori Juha Vinha (siirryt toiseen palveluun).

Ympäristöministeriössä ei niellä väitettä siitä, että energiatehokas rakentaminen vaarantaisi asukkaiden terveyden.

– Siinä on paljon tällaista pelottelua. Se, että tehdään energiatehokkaasti, tarkoittaa sitä, että se on suunniteltava ja tehtävä paremmin. Ja se on omiaan johtamassa rakentamisen parempaan laatuun, sanoo rakennusneuvos Pekka Kalliomäki.

Sen Kalliomäki myöntää, että uudet määräykset vaativat "osaamisen tsemppaamista" rakennusalalla.

– Se nyt vain on niin, että kehitys on yhä kiihtyvää kaikkialla. Ja sitä tarvitaan erityisesti rakennusalalla, mikä on iso energiankuluttaja.

Juttua muokattu 12.4. klo 14:50: Rakennusneuvoksen mukaan energiatehokas rakentaminen tarkoittaa sitä, että talo on suunniteltava ja tehtävä paremmin. Näppäilyvirheen takia lause oli aluksi tulkittavissa päinvastoin.