Jyväskylän ainoa musiikkitalo ja maailman ainoa kantelemuseo – kansanmusiikkiväki on ylpeä Pelimannitalosta

Palokan Pelimannitalo rakennettiin noin kymmenen vuotta sitten talkoilla, ja vapaaehtoistyöllä talo pyörii edelleen. Kansanmusiikin harrastajat muistuttavat, että perinne muuttuu jatkuvasti, ja sen vuoksi uhanalaisinta ei välttämättä olekaan sata vuotta vanha, vaan tämä päivä.

musiikki
Palokan Pelimannitalo kuvattuna huhtikuussa 2016.
Simo Pitkänen / Yle

Palokan Pelimannitalossa kansanmusiikki ymmärretään monipuolisena ilmiönä. Siihen kuuluu niin Suomen kansallissoitin kantele kuin puhallettava syntetisaattori.

Taloon tullaan soittamaan, kuuntelemaan musiikkia, tekemään tallenteita ja vierailemaan museossa.

Palokan Pelimannitalo sisältä.
Simo Pitkänen / Yle

Jyväskylän Kansanmusiikkiyhdistyksen puheenjohtaja Tuomo Vartiainen mukaan Palokka on talolle ainoa oikea paikka, sillä kaupunginosa on perinteisesti ollut Jyväskylässä kansanmusiikin keskus.

– Jyväskylän kaupunki ei ole vielä saanut konserttitaloa, mutta Palokassa sellainen on ollut jo 10 vuotta. Silloin oli rohkeita ihmisiä, jotka ryhtyivät kunnostamaan vanhaa viljamakasiinia.

Ilmaista soitonopetusta nuorille

"Jyväskylän ainoa musiikkitalo" rakennettiin aikoinaan talkootyönä, ja sen toiminta perustuu edelleen vapaaehtoisuuteen. Talon toiminnasta vastaa yli 40 vuotta toiminut Jyväskylän Kansanmusiikkiyhdistys.

Palokan Pelimannitalon remonttikuvia.
Simo Pitkänen / Yle

Yhdistyksen puheenjohtajan mukaan pelimannitaloa käyttävät useat pelimanniporukat viikoittain harjoittelutilana. Siellä järjestetään myös konsertteja, tapahtumia ja perhejuhlia.

– Teemme myös kansalaisopiston kanssa yhteistyötä soitonopetuksessa, joka on nuorille ilmaista.

Yhdistyksellä on vajaa sata jäsentä, mutta talossa käyviä soittajia on vielä enemmän.

Vanhoja taitoja ja mielikuvituksen tuotteita

Palokan Pelimannitalossa toimii kantelesoittimiin keskittynyt museo, joka on mahdollisesti ainoa koko maailmassa.

Palokan Pelimannitalossa toimii Suomen kantelemuseo.
Simo Pitkänen / Yle

Kantele liittyy vahvasti keskisuomalaiseen kansanmusiikkiperinteeseen. Soitintutkija ja Suomen kantelemuseon kokoaja Kari Dahlblomin mukaan sata vuotta sitten kantele oli muotisoitin.

– Nykyään kanteletta soitetaan kaikilla mahdollisilla mielikuvituksen keksimillä soittotekniikoilla ja -tavoilla, ja hyvin monen kansallisuuden keskuudessa.

Dahlblomin mukaan kantelemusiikin ajan mukana elämisestä huolimatta Keski-Suomessa talonpoikaisen kanteleen soittotaito ja -tekniikka on säilynyt, mutta muualla se on lähestulkoon häipynyt.

Jatkuvasti elävä perinne

Palokan Pelimannitalon monipuoliseen toimintaan nivoutuu myös kansanmusiikkiperinteen tallentaminen. Museon lisäksi tallenteita on sekä äänitteinä että kirjallisina julkaisuina.

Kanteletta soittaa soitintutkija ja Suomen kantelemuseon kokoaja Kari Dahlblom, viulussa Erkki Hiekkavirta.
Simo Pitkänen / Yle

Nauhoitearkistossa vierailee tutkijoiden lisäksi myös uutta ohjelmisto etsivät pelimanniporukat: he käyvät kuuntelemassa, löytyisikö sieltä jotain kivaa, jota voisi modernisoida ja sovittaa tämän päivän vaatimalla tavalla.

– Se pitäisi muistaa, että perinne muuttuu jatkuvasti. Helposti ajatellaan, että sata vuotta vanha on vaarallisinta aluetta, mutta uhanalaisinta voikin olla tämä päivä, Dahlblom sanoo.

Soitintutkijan mielestä tallentamisen rinnalla kulkeekin elvyttäminen ja eläväksi tekeminen.

– Sitä on varsinkin kanteleen saralla tehty Palokassa merkittävissä määrin. Meillä on esimerkiksi julkaisutoimintaa, jossa sata vuotta vanhaa soittotekniikkaa on käytetty. Vaikka ei se tietysti ihan sellaista ole, jokainen soittajaa laittaa siihen mukaan myös omaansa.

Perinteitä ja moderneja suuntauksia

Vartiaisen mielestä kansanmusiikki elää tällä hetkellä voimakkaana.

Kaustinen tunnetaan hyvin, se on nousemassa uuteen kukoistukseen.

Puheenjohtaja Tuomo Vartiainen

– Esimerkiksi Kaustinen tunnetaan hyvin, se on nousemassa uuteen kukoistukseen. Kansanmusiikilla on keskeinen merkitys, sillä se on osa meidän kulttuuria ja perinteitä.

Jotta myös tulevaisuus näyttäytyy vahvana, Vartiasen mukaan tarvitaan innokkaita toimijoita. Sitä tarvitsee myös yhdistys ja Pelimannitalo, koska "toimitaan tiukoissa taloudelilsisisa raameissa".

Vartiainen kuitenkin korostaa, että alan väki näkee kansanmusiikin hyvin monipuolisena: perinteiden lisäksi siihen sopii myös moderneja suuntauksia.

– Kansanmusiikki siis uudistuu ja elää ajassa.

Keski-Suomen liitto palkitsee vuosittain henkilön tai yhteisön maakunnan näkyvyyden ja hyvän maineen edistämisestä, uusien käytäntöjen luomisesta tai muuten positiivisesta vaikuttavuudesta. Tänä vuonna palkinnon (siirryt toiseen palveluun) teemana on keskisuomalaisen perinteen tallentaminen.

Yle Jyväskylä esittelee Keski-Suomi -palkintoa tavoittelevat neljä finalistia tällä viikolla netissä, radiossa ja alueellisissa tv-uutisissa. Esiraati on valinnut finalistit 19:n ehdokkaan joukosta, ja voittajan valitsee kamarineuvos Erkki Fredrikson. Palkinto julkistetaan ja luovutetaan voittajalle Keski-Suomen päivänä 18. huhtikuuta. Palkinto jaetaan neljättä kertaa.

Kari Dahlblomia ja Tuomo Vartiaista haastatteli Matleena Ylikoski.