Analyysi: "Lähes nollaenergiatalot" jäävät Suomessa kauaksi nollasta

Muutaman vuoden kuluttua kaikkien uusien talojen pitää olla lähes nollaenergiataloja, sanoo EU-direktiivi. Ainakin kylmässä Suomessa direktiivin sanat johtavat harhaan.

Kotimaa

Nollaenergiatalo kuulostaa hienolta. Jos termiltä on tähän asti välttynyt, siihen törmännee parin lähivuoden aikana. Ympäristöministeriö on juuri julkaissut luonnoksen siitä, mitä EU:n ilmastotavoitteista kumpuava vaatimus lähes nollaenergiataloista voisi Suomessa tarkoittaa.

Talojen energiankulutuksen kannalta muutos on pienempi kuin miltä se kuulostaa.

Ehdotuksen perusteella ministeriön "lähes nollaenegiatalo" ei ole nimensä veroinen mullistaja, vaan kuluttaa vajaat 10 prosenttia vähemmän energiaa kuin tämän hetken tavalliset uudet talot. Se on paljon enemmän kuin mitä nollaenergiatalojen on perinteisesti ajatelu kuluttavan.

Nollaenergiatalo - siis mikä?

Nollaenergiatalon ydinajatus on se, että talo tuottaa energiaa yhtä paljon kuin käyttää.

Tiukimmassa tulkinnassa talo tulee toimeen omillaan jatkuvasti, siis myös pimeiden paukkupakkasten aikaan.

Kun hieman löysätään, asiaa tarkastellaan vuoden aikajänteellä. Jos talvella pitää ostaa sähköä tai lämpöä energiayhtiöltä, kesällä pitää tuottaa saman verran yli oman tarpeen.

Vieläkin löysempi - ja Suomessa laajasti käytetty - malli on se, että talon pitää tuottaa yhtä paljon ylimääräistä uusiutuvaa energiaa kuin se on kuluttanut uusiutumatonta energiaa. Taloyhtiö pääsisi periaatteessa nollille ilman omaa tuotantoa, jos energiayhtiön kaukolämpölaitos toimii hakkeella ja sähkö ostetaan tuulivoimaloista.

Nyt lausunnoilla olevan lakiluonnoksen "lähes nollaenergiatalo" ei ole mikään edellämainituista.

"Lähes nollaenergiatalo" pudottaa energiankulutusta alle kymmenyksen nykyisestä

Tavanomaisen uuden kerrostalon energiankulutuksesta kertova E-luku olisi uusilla määräyksillä 88 kWhE/m2. Luvun laski Ylelle konsulttitoimisto Granlund Consulting.

100 neliön kaukolämpökodissa tämä tarkoittaisi vuodessa puoltatoista auton peräkärryllistä kivihiiltä tai kahta traktorin peräkärryllistä turvetta, energialaitoksen polttoaineesta rippuen.

Ympäristöministeriön ehdotus E-luvun uudeksi ylärajaksi on 82 kWhE/m2. "Lähes nollaenergiatalo" kuluttaa siis seitsemän prosenttia vähemmän energiaa kuin tavanomainen uusi talo. Turve- ja hiilikärryjä tarvitaan edelleen.

Ei se ihan puhdasoppinen meidän tilanteeseen ole.

rakennusneuvos Pekka Kalliomäki

Järvenpääläisessä vuokratalossa on päästy E-lukuun 77 ja jos katolle asennettaisiin aurinkopaneeleja, lukema tippuisi 73:een.

Aurinkopaneelien asentaminen kerrostalon katolle tiputtaa E-lukua 3-4 yksikköä, joten pelkkä aurinkopaneelien asentaminen ei riittäisi tiputtamaan tavanomaisen kerrostalon E-lukua 88:sta 82:een.

Uusilla laskusäännöillä Tavanomaisen kerrostalon E-luku olisi 88 kWhE/m2, "lähes nollaenergiatalon" raja 82 ja Järvenpään esimerkkitalon 77.
Petteri Juuti / Yle, Laskut: Granlund Consulting Oy

EU:ssa on sama direktiivi ja samat termit

Lakia valmisteleva rakennusneuvos puolustaa lähes nollaenergiataloista puhumista.

– Kyllä se on ihan käyttökelpoinen termi, vaikka ei se ihan puhdasoppinen meidän tilanteeseen olekaan, sanoo lakia valmisteleva rakennusneuvos Pekka Kalliomäki ympäristöministeriöstä.

Ympäristöministeriön sanavarastoon "lähes nollaenergiarakentaminen" on tullut EU-direktiivistä. Se on yksi unionin keinoista, joilla tähdätään ilmastonmuutoksen hillintään.

Samasta direktiivistä puhutaan samalla termillä eri maissa, vaikka se rakennusten energiankulutuksen perusteella merkitseekin eri asioita. Kalliomäen mukaan EU:ssa kyllä ymmärretään, että Suomessa lähes nollaenergiarakentaminen on jo olosuhteiden pakosta kauempana nollasta, kuin mihin eteläeurooppalaiset voivat päästä.

– Se on ehkä enemmänkin viesti siitä suunnasta, mihin koko eurooppa on menossa hyvin voimakkaasti.

Lähes nollaenergiatalo nyt vaan sattuu kuulostamaan vähän hassulta täällä Pohjoisessa.