Mitä pitää sisällään joukkorahoituslaki? Valtiovarainministeriö vastaa kahdeksaan kysymykseen

Hallitus on tehnyt lakiesityksen joukkorahoituksesta. Tarkoitus on parantaa sijoittajansuojaa ja monipuolistaa Suomen rahoitusmarkkinoita eli helpottaa pienten ja keskisuurten yritysten kasvuponnisteluja. Pörssiyhtiö ei joukkorahoitusta saa kerätä.

talous
Nettisivu joukkorahoitukselle.
Internetissä on tarjolla lukuisia eri mahdollisuuksia joukkorahoitukseen.Kalevi Rytkölä / Yle

Joukkorahoitus on vaihtoehtoinen tai täydentävä keino rahoittaa yritysten kasvua. Sijoittajalle riski ja tuotto voivat olla korkeammat kuin perinteisissä sijoituskohteissa.

Tällä haavaa sijoitusmuotoista joukkorahoitusta säätelee sijoituspalvelulaki. Hallitus tahtoo keventää vanhaa sääntelyä uudella lailla ja saada aikaan kunnon pelisäännöt. Viranomaisten valvontavastuita selkeytetään. Toimilupaprosessi korvataan rekisteröitymisellä.

Myös pankit saattavat alkaa tarjota joukkorahoituslainoja.

1. Mitä on joukkorahoitus?

Idea on se, että verkossa kerätään joukolta ihmisiä suhteellisen pieniä summia.

Rahoitus voi olla lahjoitus johonkin hankkeeseen ilman vastiketta. Tätä säätelee rahankeräyslaki.

Vastikkeellinen joukkorahoitus puolestaan tarkoittaa sitä, että rahoittaja saa osan voitosta – tai mahdollisesti osakkeita tai velkakirjoja, jolloin puhutaan sijoitusmuotoisesta joukkorahoituksesta. Joukkorahoitusta on myös korollinen tai koroton laina.

Uusi joukkorahoituslaki kattaisi nimenomaan elinkeinotoiminnan rahoituksessa hyödynnetyn laina- ja sijoitusmuotoisen joukkorahoituksen.

– Ennen kaikkea tämä lainamuotoinen joukkorahoitus, missä yritykset ovat hakeneet joukkorahoituksen välittäjän kautta lainaa yksityisiltä, on jäänyt tietyllä tasolla sääntelyn ulkopuolelle, ja siihen tämä laki nyt vastaa, eli tuodaan se osaksi säänneltyä rahoitusmarkkinaa, sanoo neuvotteleva virkamies Aki Kallio valtiovarainministeriöstä.

2. Miten suuri joukkorahoitusmarkkina on Suomessa?

Viime vuonna joukkorahoitusmarkkinoiden koko oli arviolta 84,4 miljoonaa euroa. Summa kasvoi liki 50 prosenttia toissa vuodesta.

Tästä lähes 85 miljoonasta 15,5 miljoonaa oli sijoitusmuotoista joukkorahoitusta ja 69 miljoonaa lainamuotoista.

Koko Euroopassa on kyse kuuden miljardin euron markkinoista.

3. Miksi joukkorahoitus on yleistynyt?

Valtiovarainministeriön mukaan yksi syy on finanssikriisi. Rahoituksen saaminen pankeista on vaikeutunut ja kallistunut, koska pankkien vakavaraisuus- ja maksukykyisyysvaatimuksia on kiristetty. Siksi tarvitaan uusia rahoituslähteitä.

Suomessa rahoitus ei ole vaikeutunut niin paljon kuuin muissa EU-maissa.

4. Mitä riskejä joukkorahoitukseen liittyy?

Joukkorahoituksella varoja hankkivat tavallisesti siemen-, kasvu- ja pk-yritykset. Eritoten sijoitukset start up -yrityksiin ovat korkeariskisiä, sillä arviolta joka toinen aloittelijayritys lopettaa toiminnan parissa vuodessa.

Lailla pyritään siihen, että sijoittaja saa kaiken olennaisen tiedon. Laki määrittelee keskitetysti välittäjien, sijoittajien ja yritysten kaikki oikeudet ja velvollisuudet.

Riski on sekin, että joukkorahoittajan arvopaperille ei ole jälkimarkkinapaikkaa, joten sijoituksen muuttaminen rahaksi voi olla vaikeaa.

5. Kuka saa välittää joukkorahoitusta?

Joukkorahoitusta saa lakiesityksen mukaan välittää vain elinkeinonharjoittaja, joka on merkitty erityiseen rekisteriin. Rekisteriin pääsevät vain luotettavat toimijat, jotka tuntevat rahoitusmarkkinat tarpeeksi hyvin. Rekisteristä ja sen valvonnasta vastaa Finanssivalvonta.

Toimilupaa ei tarvita, eikä joukkorahoituksen välittäjän enää tarvitse liittyä sijoittajien korvausrahastoon. Välittäjän vähimmäispääomavaatimus laskee nykyisestä 125 000 eurosta 50 000 euroon.

6. Kuka saa kerätä joukkorahoitusta?

Uuden lain nojalla joukkorahoitusta saavat kerätä yhteisöt, yhtiöt ja säätiöt. Kerääjä ei saa olla konkurssissa tai muussa maksukyvyttömyysmenettelyssä. Saneerausmenettely ei keräystä estä, kunhan riskeistä tiedotetaan vaaditusti.

Joukkorahoituksen kerääjä ei voi olla pörssiyhtiö.

7. Voiko yksityinen yritys kerätä joukkorahoitusta ilman välittäjää?

Kyllä voi, sanoo ministeriö. Laki ei vaikuta tilanteeseen, jossa rahoitusta hakeva yhteisö käyttää elinkeinovapauden piiriin kuuluvaa mahdollisuutta hankkia varoja tarjoamalla arvopapereitaan vastineeksi. Kyseessä voi olla esimerkiksi arvopaperien tarjoaminen osakeannissa omalla verkkosivustolla. Tätä toimintaa säätelevät muun muassa osakeyhtiö- ja arvopaperimarkkinalaki, eikä kyseessä ole juridisesti joukkorahoitus.

8. Miten laki parantaa sijoittajansuojaa?

Laki selkeyttää käsitteistöä ja viranomaisvastuita, sanoo ministeriö. Sijoittajansuojalle ja tiedonantovaatimuksille tulee selkeät säännöt, ja joukkorahoituksesta on määrä tehdä osa säänneltyjä rahoitusmarkkinoita.