Pahakin ihminen voi kääntyä kohti hyvää – "Taustalla usein yhteiskunnallinen ideologia tai uskonto"

Ikävät lapsuuden kokemukset voivat ajaa synkkään kierteeseen jo varhain. Toiset pysyvät kaidalla tiellä pidempään, mutta ulospäin yllättävältä näyttävä käännös pahuuteen tulee aikuisena, kun elämässä tapahtuu jotakin järisyttävää. Tuhoavuuden voi saada hallintaan ja pahimmassakin ihmisessä on hyvyyden ulottuvuus, toteaa oikeuspsykiatri Hannu Säävälä.

Kotimaa
Mustelma rintakehässä.
Enja Heikkilä / Yle

Oikeuspsykiatri Hannu Säävälä on paljon tekemisissä pahuuden kanssa. Hän kohtaa jatkuvasti väkivallantekijöitä ja rikoksesta syytettyjä.

Säävälän mielestä oleellista on ymmärtää, että pahuus ei tule tyhjästä. Hän edustaa alan keskustelussa sitä suuntaa, jonka mukaan kukaan ei ole synnynnäisesti paha. Mielentilatutkimuksissa hän kohtaa usein rikoksista syytettyjä, joiden lapsuudessa on esimerkiksi traumaattisia kokemuksia, turvattomuutta sekä ongelmia kiintymyssuhteissa.

– Tämänkaltaiset asiat vaurioittavat joitakin ihmisiä niin, että pahuus tahtoo ottaa vallan.

Vastikään hänet haastettiin todistajana oikeuteen tapauksessa, jossa syytetty oli tehnyt vakavan väkivaltarikoksen.

– Siinä käytiin läpi sitä, miten alttius pahuuteen on nähtävissä seurauksena lapsuuden kokemuksista. Tämän henkilön lapsuuden olosuhteet olivat olleet aivan hirveät, Säävälä sanoo.

On henkilöitä, jotka ovat esimerkiksi vankilassa saaneet otteen omasta tuhoavaisuudestaan, jolloin hyvä puoli on päässyt esiin.

Hannu Säävälä, oikeuspsykiatri

Syytetty ei ollut kuitenkaan vakavasti psyykkisesti sairas ja joutui Säävälän mielestä ymmärrettävästi vastuuseen teoistaan.

– Siinä oli kuitenkin nähtävissä, kuinka hänen persoonansa tuhoutui, kun lapsuus oli niin kauhea.

Äkkikäännös pahaan aikuisena

Lapsuudessaan kovia kokeneen käännös pahuuteen ja tuhoavuuteen voi tulla yllättävältä näyttävänä käänteenä ja äkkiseltään vasta aikuisena.

– Osalla on henkistä kykyä pitää elämä sillä tavalla stabiilina, että tuhoavuus ei pääse valloilleen. Tilanne saattaa muuttua myöhemmin, kun aikuisuudessa tulee jokin traumaattinen kokemus.

Sysäyksen voivat antaa esimerkiksi stressaavat elämäntilanteet, paineet tai elämän rakenteiden murentuminen. Ne voivat aiheuttaa muun muassa impulssikontrollin heikkenemistä ja päihdeongelmia.

Säävälä toteaa, että ihmisen arjen taistelussa hyvän ja pahan välillä sosiaalinen verkosto on kullanarvoinen – hänen edustamaansa palvelujärjestelmääkin tärkeämpi.

– Tukeutuminen omaan sosiaalisen verkostoon on elämän kriisikohdissa oleellista. Kun pahuus yrittää ottaa vallan, mikään ei ole niin tehokas kuin läheisten ihmisten lähelle tulo ja dialogiin antautuminen.

Kohti hyvää

Säävälän mukaan tuhoavuuden voi saada myös hallintaan ja pahimmassakin ihmisessä on hyvyyden ulottuvuus.

– On henkilöitä, jotka ovat esimerkiksi vankilassa saaneet otteen omasta tuhoavaisuudestaan, jolloin hyvä puoli on päässyt esiin.

Säävälän mukaan vaikuttaa siltä, että tämänkaltaisen muutoksen takana on usein voimakkaita ideologioita. Voimaa ovat antaneet esimerkiksi uskonto tai yhteiskunnalliset ideologiat. Jälkimäisessä on saattanut tulla vahva näkemys muun muassa siitä, että heikommassa asemassa olevia tulee auttaa.