Suomen historiasta oppia Afrikan ruokaturvan parantamiseen

Parikymmentä Afrikan maata oli mukana suomalaisten johtamassa ruokaturvaohjelmassa neljän vuoden ajan. Sen tuloksena syntyi mm. hivenainekarttoja oikean lannoituksen löytämiseksi. Mallia otettiin Suomen kokemuksista sotien jälkeen.

Ulkomaat
naisia ja lapsia etiopialaisella pellolla
Naiset tekevät suurimman osan peltotöistä Afrikassa. Tämä kuva on Etiopiasta.Martti Esala / Luke

Monet Afrikan maat kehittyvät juuri nyt kovaa vauhtia. Silti vielä ratkaisematta ovat monet perusasiat, jotka valitettavan usein liittyvät ruokaturvaan.

Tähän ongelmaan tarttui suomalaisten vetämä ruokatuvan tutkimusohjelma FoodAfrica. Se alkoi neljä vuotta sitten, ja nyt on aika kertoa tuloksista.

– Minusta kaikkein tärkein tulos on se, että olemme luoneet afrikkalaiset ja suomalaiset ruokatutkijat yhteen verkostoon, sanoo ohjelman johtaja, professori Martti Esala Luonnonvarakeskuksesta.

Yksi mukana olleista tutkijoista on kenialainen Mercy Nyambura. Hän on kartoittanut viljelymaan hivenaineita Etiopiassa, Tansaniassa, Ghanassa ja Nigeriassa vähän samaan tapaan kuin Suomessa tehtiin sotien jälkeen.

Tavoitekin on sama: parantaa maaperän satoisuutta ja nostaa tätä kautta kansanterveyttä.

– Tätä varten analysoimme 1 700 maaperänäytettä ja kehitimme nopean ja edullisen tavan analyysien tekemiseksi, kertoo Mercy Nyambura. Saharan eteläpuolisissa maissa ei ole koskaan aikaisemmin kartoitettu maaperän hivenaineita.

Nyambura on Suomessa osallistuakseen tutkimusohjelman päätösseminaariin.

Mercy Nyambura ja Martti Esala
Professori Martti Esala ohjaa kenialaisen Mercy Nyamburan tohtorin väitöskirjaa.Jaana Kanninen / Yle

Kartat vasta ensimmäinen askel

Hivenainekartoista on vielä pitkä askel siihen, että afrikkalaisviljelijöillä olisi pelloillaan juuri oikeat lannoitteet. Rahaa ei usein ole, eikä tietoakaan. Niinpä suurin haaste on vasta edessäpäin.

– Meidän tehtävämme nyt on saada Afrikan maiden hallitukset mukaan oikean tiedon jakamiseen.

Hanke on saanut kahden vuoden jatkoajan kertoakseen tutkimustuloksista hallituksille, kansalaisjärjestöille ja lopulta viljelijöille. Tässä työssä käytetään apuna paikallisia vapaaehtoisia.

Viime käden tavoitteena on myös edistää Afrikan maiden omaa liike-elämää ja erityisesti lannoitetuotantoa. Sellaista ei juurikaan ole aiemmin ollut, vaan lannoitteet ovat tulleet ulkomailta. Nyambura kertoo, että tutkimushanke on poikinut paikallista lannoitetuotantoa ainakin Etiopiassa ja Keniassa.

”Maito on myrkyllistä, mutta parempi sekin kuin nälkä”

Hivenainekartoitus on vain yksi seitsemästä FoodAfrican tutkimusalasta. Myös kuusi muuta liittyvät ruokaturvaan ja ravinnon turvallisuuteen ihmisten terveydelle.

Yksi hankkeista keskittyi homesienten erittämiin myrkyllisiin aineisiin, joita on yleisesti karjan rehussa. Siitä ne siirtyvät eläimen kautta maitoon ja ihmisiin.

– Neljännes kenialaisten juomasta maidosta sisältää myrkyllisiä aflatoksiineja, kertoo tutkija Johanna Lindahl International Livestock Research Institutesta.

Aflatoksiinit aiheuttavat ihmisille monenlaisia sairauksia, ja jopa niiden ja lasten kehityshäiriöiden välillä on todettu yhteys.

– Ihmiset tietävät usein, että maito on myrkyllistä, mutta heillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin juottaa sitä lapsilleen, sanoo Lindahl.

Aflatoksiineja syntyy, kun karjan käyttämä rehu on kuivattu huonosti. Oikean tiedon kertominen kunnollisista kuivausmenetelmistä onkin tärkeä osa FoodAfrica-tutkimusohjelmaa.