Seksi voi olla hämmentävän suora sana, kun turvapaikanhakija perehtyy suomalaiseen yhteiskuntaan

Kesä ja vähenevä vaatetus voi aiheuttaa eri kulttuurista tulleelle turvapaikanhakijalle kulttuurishokin. Julkisuudessa ruoditut turvapaikanhakijoiden seksuaalirikosepäilyt ovat lisänneet tarvetta valistustyölle vastaanottokeskuksissa.

Kotimaa
Mustafa Shakir pelaamassa biljardia muiden kanssa.
Mustafa Shakir (vas.) on perehtynyt suomalaiseen yhteiskuntaan helsinkiläisessä vastaanottokeskuksessa ja sen ulkopuolella. "Poliisi kävi puhumassa, kun olin asunut täällä kuukauden. Lisäksi asioita on käsitelty osana suomenkielen tunteja".Kimmo Hiltunen / Yle

Ylikonstaapeli Nina Pelkonen on vieraillut luennoimassa kaikissa Länsi-Uudenmaan aikuisille tarkoitetuissa 11 vastaanottokeskuksessa, osassa useampaan kertaan.

– Jo se, että käytän sanaa seksi, on iso juttu, hän sanoo.

Henkisesti vaikein taisto alkaa sillä hetkellä, kun Pelkonen astuu satojen turvapaikanhakijoiden eteen. Paikalla on usein vain miehiä, vaikka asukkaina on myös naisia.

– Vaadin, ettei luento ala ennen kuin myös naiset on kutsuttu paikalle.

Monelle turvapaikanhakijamiehelle tämä on kulttuurishokki: virkapukuinen nainen, joka komentaa. Kotimaassa edes tietoiskujen kuunteleminen ei saata koskea naisia.

Mustafa Shakir kadulla.
Irakista lokakuussa Suomeen saapunut Mustafa Shakir pyrkii viettämään mahdollisimman paljon aikaa suomalaisten parissa. Hän kokee jo Suomen kodikseen, vaikka työntekoa kaipaakin.Kimmo Hiltunen / Yle

Seksiä vasta vaimon kanssa

Mutta turvapaikanhakijoiden taustat eroavat paljon toisistaan.

24-vuotias irakilaisinsinööri Musrafa Shakir on asunut helsinkiläisessä vastaanottokeskuksessa lokakuusta. Tavoitteena on voida elää normaalia elämää: saada myönteinen turvapaikkapäätös, oman alan töitä ja vaimo.

Mustafa kertoo, että suomalaiseen yhteiskuntaan ja tapoihin totuttelu ei vienyt kauempaa kuin kuukauden, eikä varsinaista kulttuurishokkia missään vaiheessa tullut, edes naisista.

Hänen modernissa bagdadilaisperheessään äiti työskenteli kuljetusalalla ja myös ystävinä oli naisia.

Suurimmat kulttuurierot muslimimaa Irakissa liittyvät alkoholiin, pukeutumiseen ja seksiin: naiset peittävät itsensä, juopottelu on kielletty eikä seksiä harrasteta ennen avioliittoa.

Shakir ei Suomeen tultua ole käynyt baareissa eikä myöskään aio harrastaa seksiä ennen avioliittoa.

– Suurin osa meistä on asunut täällä yli puoli vuotta. Tiedämme jo mitä Suomessa ei saa tehdä. Naista ei voi pakottaa mihinkään.

Poliisi vieraili keskuksessa viikko Mustafan saapumisen jälkeen, ja myös suomen kielen tunneilla naisten ja miesten tasa-arvoon ja seksuaaliterveyteen liittyvät asiat ovat olleet esillä.

– Meitä turvapaikanhakijoita on täällä yli 30 000. En voi taata, että jokaisella on hyvät aikeet. Osa käy baareissa, juo ja aiheuttaa ongelmia. Suurin osa ei käyttäydy näin, mutta media keskittää huomionsa tähän porukkaan.

Mustafa ei kuitenkaan ole kokenut, että häneen suhtauduttaisiin epäluuloisesti.

– Suomalaisnainen ei katso minua kadulla peläten, että raiskaan hänet. Hän vastaa kysymykseeni ja hymyilee.

Mustafa Shakir
Mustafa Shakir tuomitsee naisten ahdistelu- ja raiskaustapaukset. Helsinkiläisessä vastaanottokeskuksessa asuva Shakir ei koe, että suomalaiset suhtautuisivat häneen epäluuloisesti tapausten vuoksi. Kimmo Hiltunen / Yle

Vastaanottokeskuksilla kattava valistusmateriaali käytössä

Yle kertoi tänään, että 1990-luvun alussa Suomeen tulleet irakilaiset ovat huolissaan turvapaikanhakijoihin liitetyistä naisten ahdistelu- ja raiskaustapauksista.

Ylen selvityksen mukaan turvapaikanhakijoiden osuus kaikista seksuaalirikosepäilyistä oli helmikuun lopussa 7–8 prosenttia. Varmuudella turvapaikanhakijoita oli epäiltyinä koko maassa yhteensä reilut 70.

Pitkään Suomessa asuneet irakilaiset pelkäävät, että yksittäisten maanmiesten mahdolliset teot ovat pilanneet koko yhteisön maineen. Joku myös ennusti, että kesä tulisi lisäämään tapausten määrää.

Sama huoli näkyy myös poliisille ja Maahanmuuttovirastolle saapuneissa kansalaisten viesteissä.

Maahanmuuttovirasto vakuuttaa, että ainakaan valistusmateriaalista ei vastaanottokeskuksissa ole ollut puutetta. Maahanmuuttovirasto toimitti syksyllä kaikkiin vastaanottokeskuksiin laajan perehdytyspaketin suomalaiseen yhteiskuntaan.

– Valtaosa Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista on saanut tietoa suomalaisen yhteiskunnan pelisäännöistä, tavalla tai toisella, Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön tulosalueen johtaja Olli Snellman sanoo.

Lain mukaan turvapaikanhakijalle on annettava tietoa esimerkiksi vastaanottopalveluista sekä vastaanottoon liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista.

Maahanmuuttovirasto näkee, että myös tasa-arvoon ja seksuaaliterveyteen liittyvät asiat kuuluvat annettavan tiedon piiriin. Turvapaikanhakijalla on paitsi oikeus saada tietoa, myös velvollisuus ottaa sitä vastaan.

– Moni toki tietää ilman luentojakin, ettei toista voi häiritä seksuaalisesti. Se, ettei sääntöjä noudata, on usein yksilön oma ratkaisu. Kaikille suomalaisillekaan nämä asiat eivät välttämättä ole kovin kirkkaita, Snellman muistuttaa.

Snellmanin mukaan talvella esille tulleet turvapaikanhakijoiden seksuaalirikosepäilyt ovat lisänneet tarvetta valistuksen järjestämiseen.

– Onneksi meillä oli jo kattava koulutusmateriaalipaketti valmiina. Sitä on myös muokattu edelleen, ja työtä sen kehittämiseksi jatketaan, hän sanoo.

Uutta: Turvapaikanhakija sitoutetaan suomalaisiin sääntöihin

Uutena keinona käyttöön on viime viikolla otettu hallituksen turvapaikkapoliittisessa toimenpideohjelmassa (siirryt toiseen palveluun) mainittu sitoutumissopimus, joka annetaan suomalaisen yhteiskunnan peruskurssin käyneille allekirjoitettavaksi.

Samalla kurssi määriteltiin osaksi vastaanottokeskusten asiakkailleen järjestämää työ- ja opintotoimintaa.

Sopimuksen vapaaehtoisesti allekirjoittanut sitoutuu noudattamaan suomalaisen yhteiskunnan sääntöjä ja saa tästä muistoksi todistuksen.

Mikäli turvapaikanhakija ei osallistu koulutukseen, voi se näkyä vastaanottorahasumman pienenemisenä.

– Toivomme todistuksen esimerkiksi edesauttavan työllistymistä, Olli Snellman sanoo.

Maahanmuuttovirasto on viime viikolla täsmentänyt ohjeistustaan turvapaikanhakijoiden perehdyttämisestä ja lisännyt keskusten valvontaa. Tavoite on, että kaikki vastaanottokeskukset olisivat samalla viivalla, myös perehdyttämisen suhteen.

Sen lisäksi, että vastaanottokeskuksen oma henkilökunta perehdyttää suomalaisille tavoille, tietoutta vastaanottokeskuksissa ovat jakaneet myös muut tahot, aktiivisimpana paikallinen poliisi.

Naisen vapaus vaikein sulattaa

Länsi-Uudenmaan poliisissa tehtävän otti syksyllä vastaan ylikonstaapeli Nina Pelkonen. Pelkosella on kokemusta muun muassa siviilikriisinhallinnasta. Hän tutki Kosovossa sotaraiskauksia.

Kun naisiakin on piinallisten alkuhetkien jälkeen saatu kuulolle, Pelkonen aloittaa luentonsa.

Nina Pelkonen
Ylikonstaapeli Nina Pelkonen luennoi naisen asemasta vastaanottokeskuksessa syksyllä 2015.

Hänen mukaansa turvapaikanhakijan saattaa olla kaikkein vaikeinta käsittää, kuinka vapaasti nainen voi Suomessa elää.

Pelkonen luennoi, että nainen voi Suomessa toimia ammatissa kuin ammatissa, käydä baarissa, käyttää alkoholia, vaihtaa poika- tai tyttöystävää ja flirttailla ilman, että tämä johtaa sen pidemmälle.

– Ja että naisen ei tarkoittaa aina ei. Vaikka nainen olisi kutsunut kotiinsa ja pussailisi nyt sohvalla.

Tämä aiheuttaa yleensä ihmetystä.

Pelkosen mukaan siviilipartioiden katuoikeudenkäynnit eivät kuulu sivistysvaltioon.

– Suurinta osaa turvapaikanhakijoista ei edelleenkään epäillä rikoksista. Yksilö vastaa teoistaan, ei ryhmä.

Vastaanottokeskuksissa turvapaikkapäätöstä odottaa tällä hetkellä noin 25 000 turvapaikanhakijaa. Heistä suurin osa on irakilaisia. Päätösten pitäisi tulla kesän loppuun mennessä.

Poliiishallitus julkistaa perjantaina tammi–maaliskuun rikostilastot, joissa on mukana myös turvapaikanhakijoihin liitetyt rikosepäilyt.