Mummokuskit jäivät itsekin koukkuun kyläbingoihin: "He eivät muuten pääsisi, jos minä en lähtisi"

Kyläbingojen määrä on vähentynyt viime vuosien aikana, mutta Keski-Pohjanmaan alueella ja lähiseudulla kyläbingoissa käydään edelleen ahkerasti, mikäli niitä vielä järjestetään. Innokkaimmat pelaajat käyvät tilaisuuksissa jopa kolme kertaa viikossa ja kyydissä saattaa olla useampikin kyläläinen.

ilmiöt
Kaija Remesaho (vasemmalla) ja  Elmi Honkonen.
Kaija Remesaho (vasemmalla) ja Elmi Honkonen.Antti Kettumäki / Yle

Ylä-Lestin työväentalolla käy maanantaisin kova puheensorina, kun talo täyttyy innokkaista bingon pelaajista. Näin on tapahtunut jo 46 vuotta. Tupa on taas melkein täynnä, mutta kun numeroita ryhdytään arpomaan perinteisellä käsinpyöritettävällä koneella, niin saliin tulee hiiren hiljasta kunnes joku huutaa Bingo! Tapahtuma on etenkin mummoille ja vaareille edelleen erittän merkittävä , mutta paikalla käy myös jonkin verran nuorempiakin pelaajia. Eläkeläinen Elmi Honkonen jäi pelikoukkuun 1980-luvun alkupuolella.

– Tämä bingo-homma lähti siitä, kun kuskasin mummoja pelaamaan ja siitä se lähti minunkin pelaaminen ja nykyisin eläkkeellä on aikaa. Vieläkin kuskaan heitä pelaamaan, naurahtaa Elmi Honkonen.

Samassa pöydässä istuvalla, nuoremmalla Kaija Remesaholla on lähes samalainen tarina.

– Aikaisemmin tuli käytyä enemmäkin, kun Sykäräisissä aloittivat pelaamisen, niin innostuin enemmänkin ja minunkin kyydillä mummoja kulkee bingoon. He eivät muuten pääsisi, jos minä en lähtisi. Kyllä tämä on jännittävääkin, varsinkin jos yhtä numeroa vaille on numerot osuneet kohdalle, että tuleeko voitto vai ei. Muutaman kerran on voittoja tullut, mutta ei voi sanoa että voiton puolella olisi, sanoo Remesaho.

Pelialustalle merkitään huudetut numerot.
Pelialustalle merkitään huudetut numerot.Antti Kettumäki / Yle

Bingoissa käydään laajalla alueella

Naiset käyvät peli-illoissa myös naapurikunnissa. Illat ovat sosiaalinen tapahtuma ja paikalle saatetaan mennä jo tuntia aiemmin juttelemaan tuttujen kanssa. Aktiivisimmat pelaajat eivät suostu vain yhteen iltaan viikossa, vaan niitä kertyy useampia.

– Kahdesta kolmeen kertaan viikossa käydään Kinnulassa ja täällä Ylä-Lestillä, mutta myös Ullavassa, Rautiossa ja Himangallakin, kertoo Kaija Remesaho.

Vanhemmalle Elmi Honkoselle pelikertoja on tullut paljon 30 vuoden aikana.

– Kinnulassa järjestetään kaksi joka viikko ja täällä Yli-Lestilläkin tulee käytyä joka viikko. Nykyään tulee käytyä näillä paikkakunnilla pelaamassa. Olen käynyt vuodesta -86 jatkuvasti. Täällä näkee ihmisiä ja saa puhua. Onhan tämä myös jännääkin, jatkaa Honkonen.

Palkinnot ovat vaihtuneet

Bingojen kultavuosina palkinnot olivat toisenlaiset kuin nykyään. Monissa bingoissa palkintona on ostokortteja, kun 70- ja 80 luvuilla tavarapalkinnnot olivat yleisiä.

– Täällä palkintona on ruokapusseja. Yhdellä rivillä pienempi, kahdella rivillä isompi ja kolmen rivin voitolla isompi pussi. Hajabingossa voittaa kahvipaketin. Nykyään yleisesti palkintona on ostokortteja. Silloin joskus oli paljon tavarapalkintoja kuten mattoja ja astioita. Ostokortit ovat mieluisia palkintoja, koska niillä saa ostaa itse mitä haluaa, sanoo Elmi Honkonen.

Honkonen ei haluaisi enää voittaa esimerkiksi astiastoa.

Täällä näkee ihmisiä ja saa puhua

Elmi Honkonen

– Ei ne enää niin arvokkaita ole, eikä koskaan ole tarvinnut kuorma-autoa palkintojen kuljettamiseen, hän naurahtaa.

Kaija Remesahokin on selvästi innoissaan peli-illoista.

– Pidän tätä hyvänä perinteenä ja toivoisin lisää nuorempiakin pelaamaan. Tämä on mukavaa, eikä niin hirveästi edes maksa.

ANTTI KETTUMÄKI