Hallituksen keinot eivät oikein vakuuta työttömiä

Eri keinot yrittäjyyden ja työllisyyden kasvattamiseksi saavat työttömiltä hieman nuivan vastaanoton. Osaa keinoista kannatetaan, mutta uusien työpaikkojen syntyyn ei välttämättä uskota. Kukaan ei vastusta byrokratian purkamista, ainakaan mitä tulee TE-toimistojen käytäntöihin.

politiikka
Työttömyyskorvauksen hakukaavake
Marja Väänänen / Yle

Työ- ja oikeusministeri Jari Lindströmin (ps.) esittelemät keinot työttömyyden vähentämiseksi sisälsivät muun muassa kannustinloukkujen purkamista, jotta työn vastaanottaminen olisi nykyistä kannattavampaa. Konkreettisemmat esitykset säästettiin ensi viikkoon.

– Lindström hyvin vähän avasi, mitä nämä toimenpiteet sisältävät oikeasti. Maanantainahan kerrotaan lisää. Täällä meitä huvitti, että onko ministeriöltä jäänyt valmistelu kesken, että joudutaan ottamaan uusi tiedotustilaisuus tämän asian puitteissa, sanoo Helsingin työttömien toiminnanjohtaja Anna-Maria Kantola.

Työttömyysetuuksia voisi käyttää jatkossa liikkuvuusavustukseen, starttirahaan ja palkkatukeen. Vantaan työttömien yhdistyksen toiminnanohjaaja Tuula Lahden mukaan työttömyyskorvauksen käyttö palkkatukena voisi olla osapuolille win-win-tilanne, jossa molemmat voittavat.

– Yrittäjä hyötyy palkatessaan ihmisen vaikka palkkatuella, se on edullisempaa. Mutta voi miettiä, että onko tällainen ihminen, joka palkataan sinne yritykseen, niin onko hän oikea henkilö siihen hommaan, pohtii Tuula Lahti.

Työtön yrittäjäksi?

Työttömiä kannustetaan taas kerran ryhtymään myös yrittäjiksi. Tietokonealalla työskennellyt helsinkiläinen Esa Ruoho on ollut syksystä 2014 työttömänä ja harkitsee yrittäjyyttä ihan tosissaan. Tietokonepalveluiden tukiyritys siintelee ajatuksissa. Työttömyyskorvauksen käyttö starttirahana ei ehkä riitä.

Kynnys yrittäjäksi voi olla aika suuri. Kyllä se vaatii osaamista ja motivaatiota.

Tuula Lahti, toiminnanohjaaja, Vantaan Työttömät ry

– Haluaisin tietää, mitä lisää se tuo tähän nykyiseen starttirahajärjestelmään. Aika moni ystäväni on starttirahalla liikkeellä, ja se ei ilmeisesti riitä, miettii Esa Ruoho.

– Kynnys yrittäjäksi voi olla aika suuri. Kyllä se vaatii osaamista ja motivaatiota, arvelee vantaalainen työttömien yhdistyksen toiminnanohjaaja Tuula Lahti.

Pora lattialla
Mikko Savolainen / Yle

Uuden yrityksen aloittaminen vaatii toimivia kannatuslaskelmia, joita Esa Ruoho on miettinyt. Nyt asiakkaita ei ehkä riitä.

– Yrityksen idealle on selvästi tarvetta, mutta kun ruvetaan laskemaan, paljonko tästä pitäisi tienata ja minkälaisia veroja näistä maksetaan ja miten siinä päästään plussan puolelle kaikkien investointien jälkeen, niin se jäi minulla aina punaiselle, omassa tapauksessani. Eli asiakkaita pitäisi löytää enemmän, että kannattaisi perustaa yritys. On turhaa perustaa starttirahalla ja todeta, ettei silläkään pärjää, sanoo Ruoho.

– Kyllä siinä on ihan hyviäkin puolia. Jos onnistuu, että ei jää taloustuloloukkuun, vaan talous kuitenkin menee eteenpäin eikä joudu odottamaan rahoja, päätöksiä ja muuta. Kyllä se mielestäni on ihan selvittämisen arvoinen asema, sanoo Helsingin työttömien toiminnanjohtaja Anna-Maria Kantola.

Mihin töihin tahansa?

Työttömille kaavaillaan myös tiukempaa velvollisuutta ottaa tarjottua työtä vastaan ja osallistua kaikkiin työllistymistä edistäviin palveluihin.

Helsinkiläisellä Esa Ruoholla on kokemusta monenlaisesta koulutuksesta.

– Henkilökohtaisesti kiinnostaisi se, että jos on työvoimakoulutusosoitus, niin tarkoittaako se sitä, että minun kaltaiseni ihminen laitetaan ajamaan atk-ajokorttia tai tekemään cv:täuudestaan nollasta, ihan vain sen takia että olisin jossain kirjoilla. Eli onko tämä aikuisten päiväkotia vai tuleeko se olemaan hyödyllisiä koulutuksia, kysyy 37-vuotias Ruoho.

Olen tavannut sellaisiakin, jotka pelkäävät mennä töihin.

Timo Vaskelainen, espoolainen velvoitetyöllistetty

Työttömille mahdollistetaan myös palkattoman työnäytteen antaminen työnantajalle, joka sitten päättää, otetaanko töihin.

– Herää kysymys, käykö siinä niin, että otetaan paljon työnäytteen tekijöitä ja sillä tavalla muodostetaan yhden työssäkäyvän henkilön koko työt, sanoo Ruoho.

Kuusikymppinen Timo Vaskelainen on tylympi hallituksen paketille. Pitkän uran sähköalan tukkukaupassa ja urakoinnissa tehnyt mies ei hevillä ryhdy pölyimurikauppiaaksi, vaikka sanookin työvoimahallinnon sivuilla olevan yli 70 paikkaa tarjolla Uudellamaalla. Vaskelainen on nyt velvoitetyöllistettynä Espoossa elokuun alkuun saakka.

– Osalla työttömistä ei ole riittävää osaamista, jota tarvitaan työelämässä. Toiseksi olen tavannut sellaisiakin, jotka pelkäävät mennä töihin. Kolmanneksi on niitä, jotka hakevat epätoivoisesti töitä, mutta eivät saa, summailee Timo Vaskelainen.

Byrokratian purku?

Töiden hakeminen yhä kauempaa kotipaikasta on hankalaa ainakin perheellisille.

– Työssäkäyntialuehan on hyvin laaja jo tällä hetkellä. Ei se mielestäni tule nostamaan sitä työllisyysastetta ja työttömyyttä poistamaan. Nyt tulisi tehdä oikeasti konkreettisia tekoja, sanoo Helsingin työttömien toiminnanjohtaja Anna-Maria Kantola.

Te-toimiston kyltti.
Anssi Lepikko / Yle

Enemmän työttömiä tuntuu harmittavan TE-keskusten palvelu, joka joidenkin mukaan jättää työttömän tuuliajolle.

Espoolainen Timo Vaskelainen kertoo esimerkin, kun hänelle tarjottiin tilapäistä tuntiopettajan työtä.

– Yritin puolitoista viikkoa saada yhteyden TE-keskukseen selvittääkseni, miten se menee keskuksen byrokratian kannalta mahdollisimman näppärästi, ettei siitä tule hirveä touhu ja minulta ulosmitataan liikaa saatuja korvauksia. Puoleentoista viikkoon en saanut yhteyttä TE-keskukseen. Lopputulos oli se, että työ meni ohi suun, kertoo Vaskelainen hieman katkerana.

Hallituksen ratkaisut eivät Vaskelaisen mukaan luo työpaikkoja kuten on toivottu.

– Työttömyys johtuu siitä, että yrityksellä ei ole tarvetta työvoimaan. Yritys palkkaa työvoimaa heti, kun heillä on siihen tarve ja mahdollisuus. Työn tekemisen pitää olla kannattavaa. Nämä kaikki, mitä hallitus tuossa esittää, on käsittämättömiä kummallisuuksia siitä, että työttömyys on työttömän vika, sanoo Timo Vaskelainen.

Tukien karsiminen?

Timo Vaskelainen sanoo olevansa valmis lyhentämään jatkossa tulevaa ansiosidonnaista päivärahakauttaan. Hän kertoi tämän myös valtiovarainministeri Alexander Stubbille (kok.) ennen vaaleja, kun kokoomus lyhennystä esitti. Jos vain töitä on tarjolla. Ensimmäisenä työttömyysvuotenaan hän lähetti 150 työpaikkahakemusta. Vastaukset olivat tylyjä.

– Siinä on se ongelma, että olen 60 täyttänyt, pamauttaa Timo Vaskelainen.

Elokuussa velvoitetyöllisyysjakso päättyy ja Timo Vaskelainen siirtyy ansiosidonnaiselle päivärahalle, joka on hänen mukaansa kohtalainen edellisen hyväpalkkaisen vakityön takia. Nyt hän kokee tekevänsä tärkeää työtä.

– Yhteiskunnalla on varaa maksaa minut ansionnaiselle päivärahalle kotisohvalle, mutta yhteiskunnalla ei ole varaa maksaa suunnilleen samankokoista palkkaa, että tekisin tuottavaa, järjellistä ja tarpeellista työtä.