Kysely: Kolmannes suomalaisista toivottaa oleskeluluvan saaneet tervetulleiksi kotikuntaansa

Kunnista pitäisi löytyä vielä tuhansia paikkoja oleskeluluvan saaville ihmisille. Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen mukaan suuri osa suomalaisista ei halua kuntaansa lisää oleskeluluvan saaneita. Keski-ikäisten asenteet vastaanottokeskuksia kohtaan ovat kyselyn mukaan kaikkein varauksellisimpia.

oleskeluluvat
Pakolaisia matkalla iltahämärässä.
Georgi Licovski / EPA

Liki kolmannes suomalaisista haluaisi asuinkuntaansa nykyistä enemmän oleskeluluvan saaneita maahanmuuttajia. Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselyssä yli 40 prosenttia vastasi, ettei hänen kotikuntaansa tulisi sijoittaa lisää turvapaikkaa hakeneita, oleskeluluvan saaneita ihmisiä. Kannastaan epätietoisten määrä on lähes yhtä suuri kuin myönteisesti suhtautuvien, 26 prosenttia.

Säätiön asiamies Antti Mykkänen kuvailee, ettei suhtautumisessa oleskeluluvan saaneisiin ole järisyttäviä eroja, kun vastauksia katsotaan vastaajan asuinkunnan tyypin mukaan: Erot maaseudun ja kaupunkien välillä eivät ole suuria.

Vihreiden, vasemmistoliiton ja keskustan kannattajista keskimääräistä useampi sijoittaisi kotikuntaansa nykyistä enemmän oleskeluluvan saaneita, vihreistä lähes 60 prosenttia, keskustalaisista yli 40. Perussuomalaisten kannattajista lähes 80 prosenttia kertoo, ettei ottaisi lisää oleskeluluvan saaneita kuntaansa. Demareista puolet suhtautuu penseästi.

Kuntapaikkojen myöntäminen on kunnille vapaaehtoista, ja niitä on saatu kasaan 2 500. Tarpeen arvioidaan olevan noin 10 000 paikkaa. Vastaanottokeskuksissa kuntapaikkaa odottaa lähes 1 100 oleskeluluvan saanutta ihmistä. He voivat vapaasti muuttaa pois keskuksesta, jos löytävät asunnon.

Grafiikka.
Ilkka Kemppinen / Yle

Keskukset herättävät vähemmän kielteisiä tunteita kuin kuntapaikat

Kunnallisalan kehittämisäätiö teetti kyselyn maaliskuun puolivälissä TNS Gallupilla. Maaliskuun lopussa Maahanmuuttovirasto tiedotti lakkauttavansa 33 vastaanottokeskusta, sillä maahanmuuttajien määrä on vähentynyt syksystä.

Säätiön kyselyssä vastaajien asenteita mitattiin kysymällä heidän suhtautumisestaan vastaanottokeskusten perustamiseen. Vastanneista lähes 30 prosenttia suhtautui myötämielisesti ajatukseen, että heidän kotikuntaansa perustettaisiin vastaanottokeskus. Lähes sama määrä, 26 prosenttia, vastusti vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntaansa. Enemmistö, yli 40 prosenttia, vastasi, että heidän suhtautumisensa ei ole myönteinen eikä kielteinen.

Eri-ikäisiä ihmisiä tarkasteltaessa kaikkein varautuneimpia olivat 41–50-vuotiaat, joista 44 prosenttia suhtautui kielteisesti vastaanottokeskuksen perustamiseen kotikuntaansa.

Grafiikka
Ilkka Kemppinen / Yle

Kuntien rooli jakaa mielipiteitä

Jos vastaanottokeskus perustetaan yksityiseltä vuokrattaviin tiloihin ja sen ylläpitäjä on esimerkiksi Suomen punainen risti, kunnalta ei tarvitse kysyä lupaa vastaanottokeskuksen perustamiseen. Kyselyyn vastanneista melkein puolet, 46 prosenttia, oli sitä mieltä, että kunnalla pitäisi olla oikeus kieltää vastaanottokeskuksen perustaminen. Lähes samansuuruinen joukko, 41 prosenttia, piti nykyistä käytäntöä hyvänä.

TNS Gallup keräsi vastaukset vakituiselta vastaajajoukoltaan. Verkkokyselyyn vastasi hieman yli tuhat 18–75-vuotiasta. Tulosten virhemarginaali on lähes kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.