Ilmansaasteiden aiheuttamassa kuolemantapauksessa elinikä lyhenee keskimäärin 16 vuotta

Ilman epäpuhtauksien vuoksi Suomessa kuolee vuosittain ennenaikaisesti noin 1 600 henkilöä. Haitallisia aineita sisältävät hiukkaset aiheuttavat muun muassa muutoksia keuhkoissa.

Kotimaa
Liikenne nostattaa pölyä Turun keskustassa Paavo Nurmen patsaan ympärillä.
Kadut ovat pöllynneet Turussa viime päivinä.Vesa-Matti Ruuska / Yle

Ilmansaasteiden aiheuttamista ennenaikaisista kuolemista on saatu uutta tietoa. Keskiviikkona julkaistun raportin mukaan muun muassa haitallisia aineita sisältävien hiukkasten ja typen oksidien vuoksi Suomessa kuolee vuosittain ennenaikaisesti noin 1 600 henkilöä.

Hiukkaset kulkeutuvat ilman mukana hengitysteihin ja aiheuttavat muun muassa muutoksia keuhkoissa, kertoo Ilmansaasteiden terveysvaikutukset -raportti. (siirryt toiseen palveluun)

Raporttia varten on arvioitu vuoden 2013 tietoja. Raportin laatijoiden mukaan tiedot kuvaavat tilannetta myös yleisemmin, koska Suomen ilmanlaatu paranee pienhiukkaspitoisuuksien osalta hitaasti.

Ilmansaasteiden aiheuttamassa kuolemantapauksessa elinikä lyhenee keskimäärin 16 vuotta. Koko väestön kannalta tämä tarkoittaa sitä, että suomalaisten eliniänodote lyhenee ilmansaasteiden vuoksi keskimäärin runsaat viisi kuukautta.

Raportti perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksiin. Rahoittajina olivat ympäristöministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö.

Katupölyn haitat eivät ole vähentyneet

Puolet Suomen pienhiukkaspitoisuuksista on ulkomailta tulevia kaukokulkeumia ja puolet on peräisin kotimaasta. Eniten haittaa terveydelle aiheuttavat kaukokulkeumat ja liikenteen sekä puun pienpolton pienhiukkaspäästöt.

Liikenteessä pakokaasupäästöt ovat vähentyneet uuden tekniikan ansiosta merkittävästi, mikä on karsinut myös terveyshaittoja. Sen sijaan katupölyn aiheuttamat haitat eivät ole vähentyneet.

Puunpoltossa osa ilmaston lämpenemisen torjuntaan suunnatuista toimista saattaa lisätä hiukkaspäästöjä.

Raportin laatijat esittävät, että ainakin liikenteestä ja puunpoltosta peräisin olevien päästöjen rajoitusmahdollisuuksia pitäisi pohtia. Näin voitaisiin vähentää päästöille altistumista tiheään asutuilla alueilla, joilla altistuminen on suurinta.

– Esimerkiksi nastarenkaiden käytön rajoittaminen olisi ilman muuta katupölyä vähentävä tekijä. Liikenneturvallisuus täytyy tietysti ottaa huomioon, sanoo THL:n erikoistutkija Otto Hänninen.

– Kaukokulkeumiin emme tietysti voi muuten vaikuttaa kuin tukemalla kansainvälistä ympäristöpolitiikkaa, Hänninen sanoo.