Presidentti Niinistö: Rajasopimus syntyi suomalaisten tahdosta, ei Venäjän

Presidentti Sauli Niinistö kommentoi Suomen ja Venäjän rajasopimusta Ivalossa. Hän tähdensi, ettei Venäjällä olisi ollut tarvetta sopimukselle.

Kotimaa
Uutisvideot: Presidentti Niinistö: Rajasopimus syntyi suomalaisten tahdosta, ei Venäjän
Uutisvideot: Presidentti Niinistö: Rajasopimus syntyi suomalaisten tahdosta, ei Venäjän

Sopimus rajaliikenteen rajoittamisesta Lapin itärajalla syntyi Suomen halusta, sanoo presidentti Sauli Niinistö. Venäjällä ei olisi ollut tarvetta sellaiselle, hän totesi tänään Ivalossa.

Asia eli rajaliikenteen rajoittaminen nousi keskusteluun, kun tiistaina uutisoitiin, että Suomi olisi nöyrtynyt Venäjälle rajaneuvotteluissa.

Toinen mahdollisuus olisi ollut, että Suomi ei olisi edes ehdottanut minkäänlaista sopimusta. Oltaisiin vain katsottu, mihin tämä kaikki johtaa.

Sauli Niinistö

Niinistö muistutti, millaisessa tilanteessa Suomi oli helmikuun alussa.

– Silloin oli äärettömän suurta huolta, liioiteltuakin huolta mediaa myöten, siitä, että sellaista väkeä, joka Suomen rajan yli tuli turvapaikkaa anoen, on kymmenin-, sadointuhansin Venäjällä.

– Totta kai oli toimittava. Toinen mahdollisuus olisi ollut, että Suomi ei olisi edes ehdottanut minkäänlaista sopimusta. Oltaisiin vain katsottu, mihin tämä kaikki johtaa, hän sanoi.

Sekä Niinistön että hallituksen arvio oli, ettei näin voisi menetellä.

– Kannattaa pitää mielessä, että sopimus syntyi nimenomaan suomalaisten halusta. Ei venäläisillä ollut tarvetta tehdä sopimuksia.

Niinistö: Väärää tietoa liikkeellä

Rajaliikenteen rajoitukset pohjoisilla Sallan ja Raja-Joosepin rajanylityspaikoilla tulivat voimaan sunnuntaina. Ne ovat voimassa enintään puoli vuotta eli 180 vuorokautta. Tuona aikana vain Suomen, Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaiset sekä heidän perheenjäsenensä saavat ylittää itärajan Lapissa, Venäjän esityksen mukaisesti.

Suomi olisi sallinut rajanylityksen vain Suomen, Venäjän, EU- ja ETA-maiden sekä Sveitsin kansalaisille. Rajoitukset olisivat olleet voimassa toistaiseksi, päätöksen julkisesta muistiosta käy ilmi (siirryt toiseen palveluun).

Neuvotteluissa syntynyt "sopimus ei ollut ehkä viime pilkkua myöten sellainen kuin Suomi ehdotti", Niinistö sanoi.

– Mutta se ei tarkoita, ettei sopimus olisi meille hyvin tarpeen.

Sopimuksen synnystä on Niinistön mukaan ollut väärääkin tietoa liikkeellä.

– Asia eteni niin, että Suomi esitti niin sanotun kirjallisen nootin eli oman ehdotuksensa maaliskuun alkupuolella. Saimme heti sellaisia vastauksia, että meillä, presidentin ja hallituksen yhteiskokouksessa kymmenentenä päivänä maaliskuuta, oli täysin selvää, mikä sopimus on.

Venäjän viimeinen nootti oli kirjallinen vahvistus kaikelle sille, mistä oli jo puhuttu, hän totesi.

"Olemme ainoita, jotka itseämme ihmettelevät"

Suomi myös piti eurooppalaiset kumppaninsa ajan tasalla rajasopimuksesta. Kävi ilmi, että toivomuksena oli, että Suomi hoitaisi asian itse, Niinistö kertoi. Hänen mukaansa se, että kahdella pohjoisella rajanylityspaikalla jouduttaisiin rajoittamaan EU-kansalaistenkin liikkumista, oli tiedossa hyvissä ajoin.

Me ihmettelemme nyt kovasti itse itseämme, mutta ehkä lieventävä puoli on, että olemme ainoita, jotka itseämme ihmettelevät.

Sauli Niinistö

– Sitä ei kukaan missään kohdin kyseenalaistanut tai pitänyt arveluttavana.

– Me ihmettelemme nyt kovasti itse itseämme, mutta ehkä lieventävä puoli on, että olemme ainoita, jotka itseämme ihmettelevät.

Rajasopimus on määräaikainen. Onko huolta siitä, että Venäjä asettaa uusia ehtoja, kun lokakuu koittaa? Ei, vastasi Niinistö.

– Paremminkin tässä vältetään se uhkakuva, joka talvella oli, uhkakuva siitä, että kun kevät koittaa ja hanget sulavat, silloin liikettä vasta tapahtuisikin. Nyt mennään ensi syksyyn ja katsotaan, mikä tilanne silloin on.

Rajoitusten tavoitteena on ehkäistä laitonta maahantuloa, poistaa rikoksentekomahdollisuuksia sekä torjua hallitsematonta maahantuloa ja siihen liittyviä uhkia, sisä- ja ulkoministeriö ovat tiedottaneet (siirryt toiseen palveluun).