Reipas pihaliikunta riittää lapselle – Näin lapsi hyötyy eri pihaleikeistä

Paitsi iloa, lapselle on pihaliikunnasta myös paljon hyötyä. Esimerkiksi naruhyppelyssä vahvistuvat luut, ja samalla paranee kunto. Puussa kiipeily puolestaan kehittää käsien voimaa, mitä monella lapsella on turhan vähän.

urheilu
Kuvitus lasten liikunta: kaikki lajit
Yle Uutisgrafiikka

Keväisten säiden myötä hyppynarut, pyörät ja skeittilaudat ovat taas alkaneet ilmestyä pihoille. Jyväskylän yliopiston liikuntatutkijan Arja Sääkslahden mukaan tavalliset pihaleikit riittävät lapsen liikunnaksi, jos niistä kertyy vähintään pari tuntia reipasta liikuntaa päivässä.

– Jos vanhemmilla ei ole mahdollisuuksia ulkoilla ja liikkua riittävästi yhdessä lapsen kanssa, on puolestaan hyödyllistä kannustaa mukaan ohjattuun toimintaan, Arja Sääkslahti sanoo.

Alle kouluikäisten yleinen liikuntasuositus on vähintään kaksi tuntia reipasta liikuntaa päivässä, kouluikäisten puolestaan tunnista kahteen. Liikkumisen pitäisi olla monipuolista, esimerkiksi juoksemista, hyppäämistä, heittämistä ja potkaisemista. Kun lapsella on kova vauhti päällä ja taidot ovat vasta karttumassa, myös vahinkoja voi sattua. Monet vanhemmat rajoittavat Sääkslahden mielestä lastensa liikkumista liikaa.

– Osa vanhemmista valitettavasti toppuuttelee niin paljon, että lapselta menee liikkumisen ilo. Juoksemisessa tulee joskus hiki. Ei se ole vaarallista, päinvastoin. Joskus kaatuessa vaatteet voivat likaantua. Se kuuluu kasvuun, ja pienet haaverit opettavat.

Lapsi saa eri pihaleikeistä erilaisia terveyshyötyjä. Tärkeää on tietysti myös se, että liikkuminen on hauskaa.

Kuvitus lasten liikunta: naruhyppely
Yle Uutisgrafiikka / Rea Lemström

Naruhyppely vahvistaa luustoa. Jos lapsi jaksaa hypellä pitkään, myös kunto paranee ja lihakset kehittyvät. Tämä kehittää myös motoriikkaa, sillä hyppäämisen hetki täytyy ennakoida sekä jalkojen ja käsien liikkeitä on osattava rytmittää.

– Nämä taidot kehittyvät tietysti hyppimistä harjoitellen, Arja Sääkslahti sanoo.

Lapsille suositellaan 50–100 hyppyä päivässä. Sataa pomppua ei tarvitse hypellä kerralla, vaan luustolle riittää, kun määrä täyttyy päivän mittaan.

Kuvitus lasten liikunta: kiipeily
Yle Uutisgrafiikka / Rea Lemström

Puussa kiipeily vahvistaa käsien lihaksia. Monilla lapsilla käsilihakset eivät saa riittävästi harjoitusta, kun lapsia kuskataan autolla paikasta toiseen ja aikuiset kantavat tavarat heidän puolestaan.

Lihasten voima kehittyy tasaisesti koko lapsuuden ajan. Käsien voimaa olisikin hyvä käyttää joka päivä. Lapsi ei jaksa pitkäkestoisia äärivoimasuorituksia, mutta leikin osana harjoitusta tulee sopiva määrä. Lapsi lopettaa, kun väsyy. Se on merkki sopivasta määrästä.

– Kiipeily on lasten omaa kehonpainoharjoittelua. Se on luonnollista liikuntaa, joka on kiehtonut lapsia aina, Arja Sääkslahti toteaa.

Puunoksilla tai kiipeilytelineissä kieppuminen parantaa myös ketteryyttä ja tasapainoa.

Kuvitus lasten liikunta: skeittaus
Yle Uutisgrafiikka / Rea Lemström

Skeittilaudalla rullailu ja temppuilu kehittää tasapainoa. Lisäksi se parantaa jalkojen ja keskivartalon lihasvoimaa. Lihaksille on hyvä saada harjoitusta joka päivä. Skeittaus ei suju ilman harjoittelua, vaan onnistuakseen se jo vaatii hyvää tasapainoa, motoriikkaa ja lihaksia.

– Temput haastavat ja kiinnostavat. Lapsi voi uppoutua itsensä haastamiseen vaikka kuinka pitkäksi aikaa.

Kuvitus lasten liikunta:
Yle Uutisgrafiikka / Rea Lemström

Erilaiset pallolajit parantavat silmän ja käsien tai silmän ja jalkojen välistä yhteistyötä. Ne opettavat havainnoimaan ympärillä tapahtuvia asioita ja edellyttävät ennakointia. Vaikeustaso nousee, mitä nopeammaksi peli muuttuu. Palloilu parantaa ketteryyttä ja tasapainoa. Pelit, joissa juostaan, parantavat myös jalkojen voimaa ja kestävyyttä.

Pallopelit sopivat Sääkslahden mukaan erinomaisesti päivittäiseksi reippaaksi liikunnaksi.

– Pallo kiinnostaa kaikenikäisiä. Se juoksuttaa vauvasta vaariin ja vieläpä eri kulttuureista tulevia ihmisiä. Pallo puhuu yhteistä kieltä ja houkuttelee tutustumaan toisiin ihmisiin.

Kuvitus lasten liikunta: pyöräily
Yle Uutisgrafiikka / Rea Lemström

Pyöräily parantaa kestävyyskuntoa ja tasapainoa. Lapsen pitäisi liikkua päivässä yhdestä kahteen tuntiin niin, että hän hiukan hengästyy. Pyöräilystä saattaa päivän mittaan kertyä hyvin liikuntaa, jos lapsi pyöräilee lyhyitä matkoja vaikkapa kouluun tai harrastuksiin.

– Pyöräily on ihana tapa ulkoilla yhdessä vaikka koko perheen kanssa, Sääkslahti sanoo.

Kuvitus lasten liikunta: hippa
Yle Uutisgrafiikka / Rea Lemström

Perinteisessä hipassa tehdään juoksupyrähdyksiä ja nopeita käännöksiä. Kunto kohenee, kun hengitys- ja verenkiertoelimistö saavat työtä. Nopeat suunnanmuutokset kehittävät lapsen ketteryyttä. Hippaa leikkiessä kehittyy myös taito hahmottaa tilaa.

Hipan kaltaisista pihaleikeistä kertyy melkein huomaamatta reipasta liikuntaa, jota lapsi tarvitsee päivittäin.

– Hauska perinteinen lasten tapa olla yhdessä. Leikistä voi kehitellä tilanteeseen sopivia erilaisia versioita, muun muassa puuhippaa, pusuhippaa ja niin edelleen, liikuntatutkija Arja Sääkslahti Jyväskylän yliopistosta sanoo.