Kulttuurivieras Risto Isomäki: Ydinvoimaan sitoutuminen on katastrofaalista – elinkeinoelämä ottaa raskaasti takkiinsa

Tieteiskirjailija ja aktivisti Risto Isomäki oli ydinvoiman kannattaja vielä 30 vuotta sitten. Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuus muutti kaiken. Siitä lähtien Isomäki on suhtautunut kriittisesti asiantuntijoiden puheisiin. Tapaamme joka sunnuntai kulttuurivieraan, jolla on ajankohtaista asiaa.

Kulttuurivieras
Risto Isomäki.
Derrick Frilund / Yle

Muut olivat peloissaan, mutta Risto Isomäki oli vihainen. Suorastaan raivoissaan. Hän oli sinisilmäisesti uskonut ydinvoimaloiden rakennusinsinöörejä, jotka olivat vakuutelleet, ettei onnettomuuksia voi tapahtua. Kunnes Tshernobylissä pamahti.

– Tunsin oloni huijatuksi. Sen jälkeen päätin, että en enää usko asiantuntijoiden puheisiin.

Tshernobylin onnettomuudesta lähtien Risto Isomäki on ollut ydinvoiman vastustaja. Kolmekymmentä vuotta sitten tapahtunutta onnettomuutta voi pitää lähtökohtana Isomäen tieteelliselle heräämiselle. Hän ryhtyi tutkimaan asioita perin pohjin ja hankki tietoa ydinvoimasta. Perehtyneisyyden huomaa, sillä Isomäki puhuu aiheesta varmasti ja pitkästi. Isotoopit ja fissiilit vilahtelevat puheessa.

Isomäki on kirjoittanut useita tietokirjoja ympäristöstä, kehitysmaapolitiikasta ja ilmastonmuutoksesta. Ydinvoimasta tietokirjoja on syntynyt vain yksi. Sen sijaan hänen tieteisromaaneissaan aihe toistuu. Niissä ydinvoima on usein tuhon kylväjä. Kymmenen vuotta sitten hän kuvasi Finlandia-ehdokkaana olleessa romaanissaan Sarasvatin hiekkaa lähes yksi yhteen Fukushiman onnettomuuden. Tosin _Sarasvatin hiekassa _ydinvoimalan yli pyyhkäisee satoja metrejä korkea megatsunami, kun Fukushiman tuhoon riitti vajaa kymmenmetrinen aalto.

Kun Fukushiman katastrofi tapahtui viisi vuotta sitten, Isomäki ei yllättynyt.

– Oli selvää, että tällainen onnettomuus tapahtuu joskus. Tsunamit ovat melko yleisiä, ja monet maailman ydinvoimaloista ovat meren rannalla.

Risto Isomäki.
Derrick Frilund / Yle

Myös Isomäen uusin, julkaisua odottava kirja on pelottavan ajankohtainen. Siinä Isis-terroristit käyttävät ydinvoimaloita ja ydinjätettä aseinaan. Kirjan viimeistely oli kiivaimmassa vaiheessa, kun Belgian terrori-iskut tapahtuivat. Tutkinnassa paljastui merkkejä siitä, että terroristien suunnitelmissa oli ollut iskeä myös ydinvoimalaan. Tuolloin Isomäen selkää pitkin hiipivät kylmät väreet.

– Uusimman romaanini ajatus on juuri se, että ydinvoimalat ja ydinjäte pitäisi luokitella joukkotuhoaseiksi. Monissa maissa, kuten Yhdysvalloissa, voimalat ovat todella hyvin vartioituja, mutta Suomen kaltaisessa maassa terrori-iskua voimalaan pidetään epätodennäköisenä. Pelkään, ettei se muutu poliitikoille todeksi, ennen kuin jossain tapahtuu.

Kaikki alkoi Muumilaaksosta

Isomäki on ollut pienestä pitäen kiinnostunut tieteistä ja ajattelusta. Lukioikäisenä hän intoutui Gandhin ja Einsteinin näkemyksistä. Merkittävin lukukokemus oli lapsena luettu kirja, jossa maailmanloppu uhkaa, jos ei nyt koko maapalloa niin ainakin Muumilaaksoa.

– Muistan, kun luin _Muumipeikko ja pyrstötähti _-kirjan. Olin hyvin vaikuttunut henkilöhahmoista ja juonenkäänteistä. Silloin tiesin, että minäkin haluan kirjailijaksi. Tosin se oli samalla masentava kokemus, sillä ymmärsin, etten itse pysty kirjoittamaan niin hienoa kirjaa.

Vaikka tuhot ja uhkakuvat ovat Muumi-kirjasta lähtien olleet osa Isomäen kirjallista maailmaa, hän tuntee olevansa enemmän ratkaisujen etsijä kuin pessimisti.

– Kaikissa kirjoissa pyrin kuvaamaan ratkaisun ongelmaan. Romaanini ovat pikemminkin varoituksia, miten voi käydä, jos asioita ei oteta vakavasti tai niihin ei puututa.

Isomäki uskoo, että juuri fiktion avulla pystyy vaikuttamaan. Etenkin asioihin, jotka ovat kaukana ihmisten perusarjesta. Fiktio auttaa kuvittelemaan ja tekee asioita todemmiksi. Tieteellisiin faktoihin perustuva puhe menee usein toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.

– Olin puhunut vuosien ajan viranomaisille ja päättäjille tsunamien aiheuttamasta uhasta ydinvoimaloille ja muista ilmastoon liittyvistä asioista. He vaikuttivat aina kiinnostuneilta, mutta kun tilaisuus oli ohi, arkitodellisuus otti vallan ja he unohtivat asian.

"En voi käsittää nykyistä ydinvoimainnostusta"

Monissa maissa ydinvoimaloita ajetaan alas, mutta Suomessa riittää vielä puhetta ydinvoimasta. Tshernobylin onnettomuus oli mieleenpainuva tapahtuma suurelle osalle suomalaisista ja herätti monet ajattelemaan kriittisesti ydinvoimasta.

Nykyään ydinvoimaa pusketaan jälleen eteenpäin. Isomäki ei voi käsittää suomalaista ydinvoimainnostusta.

– Ydinvoimaan satsaaminen on katastrofaalinen virhearvio. Ydinvoiman kannattavuus on heikentynyt laskennallisesti. Tulevaisuudessa aurinkosähkö ja tuulivoima ovat paljon halvempia energiamuotoja, kun taas ydinvoimalla tuotettu sähkö pysyy kalliina. Suomalainen liike-elämä sitoutuu sellaiseen tulevaisuuteen, jossa käytetään kalliimpaa sähköä kuin jos käytettäisiin aurinko- ja tuulivoimaa.

Isomäki perustelee kantansa sillä, että ydinvoimaloiden rakentaminen on kallista ja myös laitosten ylläpito maksaa paljon. Sen sijaan aurinko- ja tuulivoimateknologia kehittyy koko ajan ja niiden tuottaman sähkön hinta halpenee jatkuvasti.

Ennen kaikkea Isomäki harmittelee sitä, ettei Suomessa osattu käyttää hyväksi tuulivoimaan liittyvää osaamista ja kehittää siitä uutta vientivalttia.

– Suomella olisi ollut mahdollisuus kehittyä tuulivoimateknologian edelläkävijäksi, jos valtio olisi edes hieman osoittanut kiinnostusta siihen ja tukenut kehitystä. Suomalaiset firmat olivat aikoinaan pidemmällä teknologiassa kuin kukaan muu maailmalla.

Risto Isomäki.
Derrick Frilund / Yle

Seuraavaksi Isomäki tutkii valaiden ulosteita

Risto Isomäki on ollut maailmanparantaja koko ikänsä. Halu auttaa ja vaikuttaa heräsi, kun hän näki uutiskuvia Kambodžan nälänhädästä 1970-luvun lopulla.

– Olin lukiossa ja ryhdyin ahmimaan tietoa kolmannen maailman ongelmista. Siitä se alkoi.

Kehitysmaat, ilmastonmuutos, ydinvoima, ympäristö, energiapolitiikka, ruuantuotanto. Isomäen kiinnostuksen kohteiden lista on loputon. Puhetta ja tietoa tulee tasaisena virtana, ja mukana on hämmästyttävän paljon tarkkaa numerotietoa.

Maailmanparannus ei ole vienyt hänen voimiaan, vaikka hän myöntää olleensa joskus väsynyt.

– Olen tehnyt tätä niin kauan, että minulla on kokemuksia myös merkittävistä voitoista. Asioihin voi vaikuttaa. Usein on käynyt niin, että vuosien väännön jälkeen laivan keula on saatu käännettyä.

Tällä hetkellä Isomäen ajatukset pyörivät valaissa, joita hän on lähdössä tutkimaan Azoreille. Luvassa ei ole tyypillistä valasbongailua, vaan Isomäki on kiinnostunut valaiden ulosteista.

– Siihen liittyy mielenkiintoinen ilmiö. Valaiden ulosteet vaikuttavat siihen, miten paljon meret sitovat hiilidioksidia ilmakehästä. Mitä enemmän valaita, sitä paremmin meret ja ilmakehä voivat.

Grafiikka
Ismo Pekkarinen / AOP, Future Film, Robesus