1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. politiikka

SDP ja PS vastustivat erillisiä maakuntavaaleja – kytketään presidentinvaaleihin

Vasemmistoliitto pelkää, että maakuntavaalit jäävät suosittujen presidentinvaalien varjoon.

Kuva: Pekka Autio / Yle

Eduskuntapuolueet ehdottavat hallitukselle ensimmäisten maakuntavaalien järjestämistä presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen yhteydessä tammikuussa 2018. Puoluesihteerit sopivat kannasta keskiviikkona.

Osa puolueista olisi halunnut pitää maakuntavaalit huhtikuussa 2018, mutta erillisten vaalien järjestäminen ei käynyt hallituspuolue perussuomalaisille ja suurimmalle oppositiopuolueelle SDP:lle. Perusteluja ovat ainakin erillisten vaalien aiheuttama suma ja äänestysaktiivisuuden laskun välttäminen.

Alakynteen jäivät pienemmät oppositiopuolueet vasemmistoliitto ja kristillisdemokraatit, jotka vastustivat maakuntavaalien kytkemistä presidentivaaleihin.

Päähallituspuolue keskustalle kävivät molemmat vaihtoehdot, mutta maakuntavaalien järjestäminen presidentivaalien yhteydessä on ollut puolueen mielestä kuitenkin parempi ratkaisu.

– Yhdistäminen toisiin vaaleihin on varsinkin ensimmäisten maakuntavaalien yhteydessä perusteltua. Uskon, että tämä on omiaan parantamaan äänestysaktiivisuutta, sanoo keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen.

Uhkana olisi ollut myös se, että vaaliväsymys olisi painanut niin äänestäjiä kuin puolueitakin, koska ensi huhtikuussa on kuntavaalit, tammikuussa 2018 presidentinvaalit ja niiden jälkeen huhtikuussa olisivat tulleet vielä maakuntavaalit.

Pelkona jääminen presidentinvaalien varjoon

Ainakin osassa oppositiosta on arvosteltu maakuntavaalien liittämistä presidentivaaleihin huonoksi yhdistelmäksi. Sen sijaan uudet maakuntavaalit olisi kytketty ennemmin seuraaviin eduskuntavaaleihin, joissa vaaliteemat ovat lähempänä maakuntavaaleja.

Yhdistäminen eduskuntavaaleihin ei kuitenkaan käy hallitukselle, koska se olisi venyttänyt maakuntauudistusta.

Vasemmistoliitto pitää presidentinvaaleja erityisen huonona ajankohtana maakuntavaaleille. Pelkona on, että maakuntavaalit jäävät ulkopolitiikkaan keskittyvän, kansaa kiinnostavan presidentinvaalikampanjan varjoon.

– Vaaleissa käsitellään sosiaali- ja terveyspalveluita, jotka ovat melkein kaksi kolmasosaa kuntien palveluista. On tärkeää, että ne eivät hautautuisi presidentinvaalien alle, sanoo poliittinen sihteeri Jussi Saramo (vas.).

Laaninen myöntää, että uusien maakuntavaalien liittäminen presidentinvaaleihin voi tuoda haasteita.

– Onko perättäisenä iltana presidenttiehdokkaiden keskustelu ja sitten puoluejohtajat puhumassa maakuntavaaleista, Laaninen pohtii.

Laaninen ei kuitenkaan pelkää, että ehdokkaat tai keskustelunaiheet sekoittuisivat toisiinsa.

Erillisten vaalien puolesta puhui Laanisen mukaan se, että keväiset maakuntavaalit olisivat istuneet uuteen rytmiin, jossa huhtikuusta tulee eduskunta- ja kuntavaalien vakiokuukausi.

– Erillisenä tapahtumana maakuntavaalit olisivat kenties saaneet myös enemmän huomiota. Molemmille ajankohdille hyviä perusteluita, mutta päädyimme suurella enemmistöllä tähän, Laaninen sanoo.

Vaakakupissa painoivat myös nyt säästyvät erillisen vaalin kustannukset, jotka olisivat olleet 15 miljoonaa euroa.