Makedoniaa kurittaa pakolaisten lisäksi ikioma kriisi – Presidentti lopetti salakuunteluskandaalin tutkinnat

Makedonian sisäinen kriisi johtaa kohti katumellakoita, mutta Makedonia toivoo pakolaiskriisin kiirehtivän EU-jäsenyyttään.

Ulkomaat
Nainen tuijottaa mellakkapoliiseja.
Salakuunteluskandaalin tutkinnan lopettaminen on tuonut mielenosoittajat kaduille Makedonian pääkaupungissa Skopjessa.Nake Batev / EPA

Hajonneen Jugoslavian eteläisin osa, Makedonia on maa, jota EU:n on pitänyt rientää pelastamaan itseltään useampaan kertaan. Makedonian uusin poliittinen kriisi kärjistyi keskiviikkona. Presidentti Gjorge Ivanov lopetti erikoissyyttäjän tutkimukset johtavien poliitikkojen väärinkäytöksistä.

Tutkimukset koskivat salakuunteluskandaalia, joka paljastui viime vuoden alussa. Makedoniaa kymmenen vuotta hallinneen pääministerin Nikola Gruevskin sanottiin esikuntineen salakuunnelleen 20 000:a ihmistä, poliitikkoja ja journalisteja muun muassa.

Skandaali levisi myös sen paljastaneeseen sosialidemokraattiseen puolueeseen. Salakuuntelumateriaalista paljastui vaalivilppiä ainakin kaksissa vaaleissa. Kriisiä ratkottiin viime vuonna EU:n avulla, ja osana ratkaisua asetettiin erikoissyyttäjä tutkimaan asiaa.

EU alkaa hermostua

Pääministeri Gruevskia on syytetty muustakin korruptiosta ja väärinkäytöksistä, ja EU:n viime vuonna räätälöimän sopimuksen mukaisesti hän on muodollisesti eronnut. Uudet vaalit on tarkoitus pitää kesäkuussa. Oppositio on tosin ilmoittanut boikotoivansa niitä.

Kartta
Yle Uutisgrafiikka

Nyt EU:n laajentumiskomissaari Johannes Hahn on asettanut kyseenalaisiksi sekä vaalit että Makedonian eurotulevaisuuden.

– Presidentti Ivanovin toimenpiteet eivät ole linjassa sen kanssa, mitä ymmärrän oikeusvaltiolla, sanoi Hahn. Hänen mukaansa Makedonian euroatlanttinen tulevaisuus vaarantuu vakavasti. Makedonia on hakenut sekä EU:n että Naton jäsenyyttä.

Omakin puolue ymmällään

Presidentti Ivanov sanoi lopettaneensa tutkimukset, jotta "Makedonia pääsisi tuskasta". Perustelu ei ole päätöstä juuri selventänyt.

Makedonian presidentti Gjorge Ivanov.
Makedonian presidentti Gjorge Ivanov.Nake Batev / EPA

Pääministeri Gruevskin, ja presidentti Ivanovin oma puolue, VMRO-DPMNE ilmoitti olevansa päätöksestä erittäin paljon eri mieltä, olivatpa Ivanovin motiivit kuinka hyvät tahansa.

Oppositio, eli sosialidemokraattien johtaja Zoran Zaev vaati presidenttiä eroamaan ja kehotti ihmisiä kaduille osoittamaan mieltä. Mielenosoituksia on ollut jo tänään.

Makedonia mennyt taaksepäin

Makedonia on jo vuodesta 2005 ollut EU:n jäsenehdokas, mutta etelänaapuri Kreikka on estänyt jäsenyyden etenemisen Makedonian nimeä koskevan kiistan vuoksi. Kreikka ei hyväksy Makedonia-nimeä, koska sillä on saman niminen maakunta.

Näyttää siltä, että jääminen jonkinlaiseen välitilaan on rohkaissut makedonialaisia poliitikkoja pysymään huonoilla tavoilla.

EU:n komissio totesi viime vuoden lopulla maaraportissaan, että Makedonia on ottanut takapakkia demokratiassa, oikeusvaltiokehityksessä, lehdistön vapaudessa, vaaliuudistuksissa ja budjettikurissa.

Lisäksi viime vuoden keväällä sattui Kumanovossa taistelu albaanien ja Makedonian joukkojen kesken. Se jäi omituiseksi välikohtaukseksi joka kuitenkin muistutti vuoden 2001 sisällissodasta – joka sekin saatiin päättymään vasta EU:n väliintulolla.

Pakolaiskriisistä pontta haaveille

Pakolaiskriisin myötä Makedonia on nostanut jälleen esille vaatimuksen jäsenyysneuvottelujen aloittamisesta. Makedonia katsoo, että se on itse asiassa toiminut EU:n ulkorajana ja ansaitsee siitä palkkioksi lupauksen neuvottelujen aloituspäivämäärästä.

poliiseja, aita ja ihmisiä sen takana
Siirtolaiset ja Makedonian poliisi ottivat yhteen viime sunnuntaina Kreikan ja Makedonian rajalla.Tomislav Georgiev / EPA

Kreikka on kuitenkin antanut ymmärtää, että asia ei etene, jos Makedonia ei taivu nimikysymyksessä. Kreikka ja Makedonia ovat jopa riidelleet entistä kärjekkäämmin, kun tuhannet siirtolaiset kolkuttelevat Kreikan puolelta Makedonian rajaa, joka on heiltä kiinni.

Makedonia on pakolaiskriisin alusta asti toivonut pääsevänsä EU:n rajavalvontaviraston tietoihin, jotta se voisi tehokkaammin seuloa Eurooppaan pyrkijöitä. Kreikka ei salli tätäkään, ettei Makedonia pääsisi takaportin kautta EU:n käytäville.

Lähteet: AFP, Reuters, politico.eu