Verkkokeskusteluja suljetaan vihapuheen vuoksi – mutta onko se oikea ratkaisu?

Avoin nettikeskustelu hyödyttäisi sekä yleisöä että mediaa. Silti moni uutissivusto pitää kommenttiosionsa lukittuna vihapuheen pelossa. Editors Lab -tapahtumassa etsittiin ongelmaan ratkaisua.

media
Editors Lab.
Yle

Haukkumista. Törkeyksiä. Rasismia. Verkkokeskusteluissa sanotaan paljon sellaista, mikä jätettäisiin kasvokkain sanomatta.

Uutissivustot Suomessa ja maailmalla ovatkin sulkeneet verkkokeskustelujaan loukkaavan sisällön takia. Esimerkiksi MTV ja Helsingin Sanomat rajoittivat vuonna 2015 juttujensa nettikommentointia jatkuvan vihapuheen vuoksi. Ylekin on rajoittanut juttujensa kommentointia verkossa jo parin vuoden ajan.

Uutiskeskusteluissa vihapuhe kohdistuu sekä juttujen aiheena oleviin ihmisiin että juttujen kirjoittajiin.

Yle Uutisten kehityspäällikkö Mika Rahkonen.
Yle Uutisten kehityspäällikkö Mika Rahkonen.Yle

– Koulukiusaajat ovat vallanneet keskustelupalstat, sanoo Yle Uutisten kehityspäällikkö Mika Rahkonen.

Tutkimusten mukaan netissä vihapuhetta suoltaa pieni vähemmistö valtaosan pysyessä hiljaa. Rahkosta harmittaa, että pienen mutta kovaäänisen joukon takia kokonaisia keskustelupalstoja joudutaan sulkemaan.

– Fiksut lapset eivät halua leikkiä samalla hiekkalaatikolla, jolla hölmöt ja huonotapaiset lapset riehuvat.

Törkeyksien kohteena etenkin naistoimittajat

The Guardian tilasi loukkaavasta nettikommentoinnista tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun), jonka aineistona oli 70 miljoonaa lehden verkkosivulle jätettyä kommenttia.

Tutkimuksesta selvisi, että naistoimittajat saavat osakseen enemmän loukkaavaa kommentointia kuin miestoimittajat. Myös etnisiin vähemmistöihin kuuluvat toimittajat joutuivat muita enemmän vihapuheen kohteeksi.

Kymmenestä eniten loukkaavia kommentteja saaneesta toimittajasta kahdeksan oli naisia. Loput kaksi oli tummaihoisia miehiä. Kymmenen toimittajaa, joihin kohdistui vähiten vihapuhetta, olivat kaikki miehiä.

Toisin kuin moni suomalainen media, Guardian sallii juttujensa kommentoinnin verkossa. Lehdellä on kuitenkin tiukka linja kommenttien moderoinnissa, mikä syö paljon resursseja.

Media-alalla mietitään ratkaisua

Suomessa joukko media-alan ammattilaisia, start-up-yrittäjiä ja oppilaitosten edustajia pohti keskiviikkona ja torstaina keinoja luoda parempaa verkkokeskustelua.

Ylen ja Global Editors Networkin järjestämä Editors Lab -tapahtuma koostui keskusteluista ja työpajoista. Osallistujien mielestä uutiskeskustelujen sulkeminen on sääli – avoin nettikeskustelu kun voi luoda uusia ideoita, herättää tärkeitä kysymyksiä ja onnistua osoittamaan journalistiset virheet. Parhaimmillaan nettikommentit myös ovat älykkäitä ja hauskoja ja luovat yhteenkuuluvuuden tunnetta median ja yleisön välillä.

Googlen News Labin johtaja Matt Cook.
Googlen News Labin johtaja Matt Cook.Yle

– Uutisoinnista tulee avoimen nettikeskustelun kautta vuoropuhelua yleisön kanssa, sanoo Google News Labin johtaja Matt Cooke, joka esiintyi Editors Labissa keskiviikkona.

Cooken mukaan verkkokeskustelun avulla media saa arvokasta tietoa siitä, millaisista asioista yleisö on kiinnostunut ja minkälaisesta uutisoinnista se pitää.

– Nettikeskustelun ja sosiaalisen median avulla voi myös löytyä aivan uusia tarinankerronan tapoja.

Keskustelun tilalla jotakin muuta?

Editors Labin ideointikilpailun voitti ehdotus verkkotyökalusta, jolla lukijat voisivat merkitä lukemansa uutisen tärkeimmät tai kiinnostavimmat kohdat.

Idean kehittäneen Yle Uutisten työryhmän mukaan työkalu voisi aktivoida sellaisia lukijoita, jotka ovat liian kiireisiä tai laiskoja kirjoittamaan uutisen perään kommentteja.

Työkalu on esimerkki siitä, että median ja yleisön välillä voi olla muutakin vuorovaikutusta kuin verkkokeskustelua.

Mika Rahkonen uskoo kuitenkin, että avointa verkkokeskusteluakin tullaan vielä tulevaisuudessa käymään uutissivustoilla. Keinot siihen pitää vain löytää.

– Tavoite on, että ihmiset tulevat vielä joskus uutiskeskusteluihin jalostumaan ja ilahtumaan, ei suuttumaan.