Kuuden vuoden taistelu – saako Eurooppa tallentaa lentomatkustajien tiedot?

Ratkaiseva äänestys on europarlamentissa tänään. Lakiesityksen puolustajat sanovat torjuvansa terrorismia, vastustajat suojelevansa ihmisten yksityisyyttä.

Ulkomaat
Lentomatkustajia.
Lento- ja laivamatkustajien tietoja halutaan kerätä erityiseen rekisteriin terrorismin torjumiseksi. Yuri Kochetkov / EPA

Yksi Euroopan pitkittyneimmistä yrityksistä säätää laki on matkustajatietodirektiivin laatiminen. PNR-direktiivi (passenger name register) on mennyt todelliseksi säätämiseksi: sitä on tehty kuusi vuotta.

Kun työ on kestänyt niin pitkään, useimmat EU-maat, myös Suomi, ovat tässä välissä ehtineet tehdä asiasta oman lain.

Perusteluna terroristien jäljittäminen

EU-direktiivissä lento- ja laivamatkustajien tiedot tallennettaisiin viideksi vuodeksi koko unionin yhteiseen tietokantaan. Sieltä niitä voitaisiin käyttää esimerkiksi epäiltyjen terroristien matkojen seuraamiseen.

Parlamentin uskotaan hyväksyvän direktiivin. Jos se tulee voimaan, esimerkiksi lentomatkustajien tiedoista tallennetaan kahden vuoden kuluessa nimi, yhteystiedot ja reitti.

Kokoomus kannattaa tietojen keruuta

Kannattajien mielestä terrorismin estämiseksi on tehtävä kaikki mitä voidaan. Vastustajat pelkäävät, että tietojen kerääminen heikentää yksityisyyden suojaa.

Matkustajatietojen tallentamista kannattaa parlamentin suurin ryhmä eli kokoomus. Sosialistien ja liberaalien mielipiteet jakautuvat.

Suomalaismepeistä esimerkiksi kokoomuksen Petri Sarvamaa äänestää direktiivin puolesta, jotta poliisi ja tiedustelu pystyisivät seuraamaan rikollisten liikkeitä.

– Vastustajien perustelut yksityisten kansalaisten tietosuojan heikkenemisestä ovat täysin vailla mittasuhteita siihen nähden, mihin tarkoitukseen matkustajatietoja kerättäisiin ja vaihdettaisiin jäsenvaltioiden viranomaisten kesken, Sarvamaa arvostelee.

Hautala: Massavalvonta ei ole ratkaisu

Vihreiden Heidi Hautalan mielestä tietojen kerääminen olisi tehotonta massavalvontaa ja hänen mukaansa laitonta.

– Viimeaikaisten terrori-iskujen tekijät olivat jo tiedusteluviranomaisten tiedossa. Emme tarvitse enempää tietoa vaan parempaa yhteistyötä ja tietojenvaihtoa viranomaisten välillä. EU-kansalaisten massavalvonta ei ole ratkaisu näihin ongelmiin, Hautala esittää.

Ranska on terrori-iskujen jälkeen lobannut ahkerasti Euroopan yhteisen tietorekisterin puolesta.