Viitasaaren Museokesä paketoi metsätyön, sähköistyksen ja kalastuksen historian

Sähkölaitosmuseo kätkee ympäristöönsä niin kuvitelmia Pähkinäsaaren rauhasta, tarinoita koppimuuntajista kuin kattavan katsauksen sähköistämisen alkuaikoihin. Alue on osa Viitasaaren Museokesää, johon kuuluvat myös metsätyömuseo ja kalastushistoriallinen näyttely Huopanankoskella, paikassa, jossa kirjailija Juhani Aho vietti mielellään aikaa.

tekniikka
Viitasaaren sähkömuseo
Simo Pitkänen / Yle

Vuonna 1323 solmittu Pähkinäsaaren rauhan raja kulkee pitkin Kärnänkoskea. Viitasaarelainen teollisuusneuvos Erkki Paananen kuvittelee mielellään, miten rauhanneuvotteluja käytiin kylällä, kosken molemmin puolin.

Generaattoreita Viitasaaren sähkömuseossa.
Simo Pitkänen / Yle

– Ryssät ovat jousipyssyineen seisoneet toisella rannalla ja ruotsalaiset toisella.

Kolimajärven ja Keiteleen välisellä kannakselle sijaitseva Kärnän kylä on ensimmäinen Viitasaarella asutettu paikka. Kylää halkoo koko Suomen poikki kulkeva Sininen tie.

Kärnän kylän historiaan kuuluu myös Mannerheimin vierailu, hän oli kylän kalastusklubin perustajajäsen.

Tärkeällä koskireitilla Kärnänkoskessa toimi 1990-luvulle saakka sähköyhtiö Keski-Suomen Valon voimalaitos. Nykyisin laitos on Paanasen omistuksessa, ja rakennuksessa toimii Sähkölaitosmuseo.

Voimalaitos tuotti pienen tuulivoimalan verran sähköä.

– Ennen melkein puoli Viitasaarta sai sähkön Kärnästä, nyt se riittäisi muutamalle talolle, Paananen arvioi.

Kulttuuriperinnön vaalija

Voimalaitosrakennukseen ei uuden omistajan tarvinnut tehdä remonttia, mutta Paananen on kunnostanut kolme muuta rakennus kosken partaalla: vanhan uittoyhdistyksen henkilökunnan huoneiston, varastorakennuksen ja voimalaitoksen hoitajan asunnon.

Viitasaaren sähkömuseo
Simo Pitkänen / Yle

Hän rakennutti alueelle myös kaarisillan, joka päätyi vuonna 2014 viitasaarelaisen valokuvaajan Jaakko Tähden kuvaamaan postimerkkiin.

Paananen ei osaa sanoa, mikä hänet saa tekemään vaalimaan historiallisia paikkoja.

– Varmaan se on luonteen vika. Olen kunnostanut monta muutakin rakennusta.

Yksi Paanasen pelastamista rakennuksista on arkkitehti Lars Sonckin suunnittelema jugend-rakennus Vuorelan talo Viitasaaren keskustan tuntumassa, joka on ollut edustus- ja taidenäyttelykäytössä.

Kokoajalle rakkain on koppimuuntaja

Varsinaisen museon on koonnut Keski-Suomen Valon palveluksessa 20 vuotta ollut Jari Syrjälä. Hän käytti parin vuoden ajan vapaa-aikansa esineistön kokoamiseen.

Sähkömies tolpassa Viitasaaren sähkömuseossa.
Simo Pitkänen / Yle

Museossa on Syrjälälle monta rakasta esinettä. Yksi niistä on Taimoniemen vanha koppimuuntaja, jonka hän siirrätti museon pihaan. Syrjälä muistaa, kuinka hän pikkupoikana näki äitinsä kanssa Taimoniemessä tulipalon.

– Taimoniemen risteyksessä palopäällikkö Ilmari Karhunen pysäytti meidät ja kertoi, että muuntaja palaa. Palaneen tilalle rakennettu uusi muuntaja on museossa.

Syrjälän mukaan koppimuuntajia oli jokaisessa kylässä 1950-60 -luvuilla, osassa 1970-luvulle asti.

Malli yhteistyöstä

Kesästä 2014 Sähkölaitosmuseo, Viitasaaren keskustassa Savivuoressa sijaitseva autenttinen Metsätyömuseo ja noin 20 kilometrin päässä, lähellä Kannonkosken rajaa Huopanankosken hautamossa sijaiseva kalastushistoriallinen näyttely ovat muodostaneet Viitasaaren Museokesän.

Huopanankosken vanha kalahautomo
Helena Raatikaisen mukaan Huopanankosken vanhassa kalahautamossa esillä oleva kalastushistoriallinen näyttely elää vuosittain: "Se on aina tuore".Helena Raatikainen

Viitasaaren aluearkkitehti Helena Raatikaisen mukaan Museokesä syntyi, kun museoille ja vuosittain vaihtuvalle näyttelylle haluttiin nykyistä enemmän näkyvyyttä.

– Kun hoksasimme, että meillähän on kolme näin hienoa kohdetta, paketoimme ja tuotteistimme ne kokonaisuudeksi, Viitasaaren aluearkkitehti Helena Raatikainen kertoo.

Viitasaaren metsämuseo
Savivuoren Metsätyömuseo.Simo Pitkänen / Yle

Kaupungin vapaa-aikatoimen johtaja Jorma Rihto pitää mallia hienona esimerkkinä julkisen ja kolmannen sektorin sekä yksityisten ihmisten yhteistyöstä.

– Kun julkinen sektori kamppailee omissa ongelmissaan, tässä on malli siitä, miten kolmas sektori ja yksityiset ihmiset voivat olla tukemassa kulttuuriperinnön tallentamisessa. Kokonaisuutena asia on yhteinen, joka kuuluu kaikille toimijoille.

Yksistyisten ihmisten ja Viitasaaren kaupungin ohella esimerkiksi Huopanankoskella tehdään tiivistä yhteistyötä Suomen Urheilukalastajien liiton ja Suomen Kalastusmuseoyhdistyksen kanssa.

Vanhan kalahautomon näyttely Huopanankoskella, kirjailija Juhani Aho vietti kesiä Huopanankoskella, näyttelyssä Ahon huone.
Kirjailija Juhani Aho vietti aikaa Huopanankoskella. Näyttely esittelee huonetta, johon Aho majoittui.Helena Raatikainen

Keski-Suomen liitto palkitsee vuosittain henkilön tai yhteisön maakunnan näkyvyyden ja hyvän maineen edistämisestä, uusien käytäntöjen luomisesta tai muuten positiivisesta vaikuttavuudesta. Tänä vuonna palkinnon (siirryt toiseen palveluun) teemana on keskisuomalaisen perinteen tallentaminen.

Yle Jyväskylä esittelee Keski-Suomi -palkintoa tavoittelevat neljä finalistia tällä viikolla netissä, radiossa ja alueellisissa tv-uutisissa. Esiraati on valinnut finalistit 19:n ehdokkaan joukosta, ja voittajan valitsee kamarineuvos Erkki Fredrikson. Palkinto julkistetaan ja luovutetaan voittajalle Keski-Suomen päivänä 18. huhtikuuta. Palkinto jaetaan neljättä kertaa.

Erkki Paanasta, Helena Raatikaista, Jari Syrjälää ja Jorma Rihtoa haastatteli Matleena Ylikoski.