Töölönlahden pohjasta löytyi öljyä ja metalleja, mutta uida voi

Töölönlahden maaperäselvitys on valmistunut. Sedimenteistä löydettiin kohonneita pitoisuuksia erinäisiä haitta-aineita, kuten öljyjä ja metalleja. Ne eivät vaikuta nykyiseen käyttöön, mutta ne täytyy ottaa huomioon esimerkiksi ruoppauksissa. Vesi on uimakelpoista, mutta lahti on yhä voimakkaasti rehevöitynyt.

Kotimaa
Töölönlahti
Helsingin kaupunki / Matti Tirri

Helsingin kaupungin teettämä Töölönlahden maaperäselvitys on valmistunut. Töölönlahden pohjasta otettiin viime vuoden lopulla näytteitä, joista tutkittiin maaperän geoteknisiä ominaisuuksia ja haitta-aineiden esiintymistä sedimentissä.

Kaupunki täydensi ja päivitti Töölönlahden pohjatutkimustietoja, jotta mahdollisten hankkeiden vaatimia ruoppaus- ja pohjarakentamistarpeita voidaan arvioida etukäteen.

Töölönlahti on matala, kauttaaltaan alle kolmen metrin syvyinen. Viime marraskuun tutkimuksissa selvisi, että vedenalaista maaperää päällystävät erittäin pehmeät liejuiset kerrokset, joiden paksuus on paikoitellen jopa 5 metriä. Näiden ja savikerrosten yhteispaksuus on enimmillään 21 metriä.

– Maaperäolosuhteiden vaikutus erilaisten kehittämishankkeiden kustannuksiin olisi merkittävä. Näin on riippumatta siitä, minkä tyyppistä rakentamista varten lahtea kunnostettaisiin, kertoo geotekniikkapäällikkö Mirva Koskinen kiinteistöviraston tiedotteessa.

– Etenkin lahden eteläosassa pohjaolosuhteet ovat hyvin haastavat. Toki rakentaminen on periaatteessa mahdollista lähes missä vain, kun valitaan oikeat pohjarakentamismenetelmät.

Pohjassa elohopeaa, kuparia ja sinkkiä

Tutkimuksissa sedimentissä todettiin kohonneita pitoisuuksia erinäisiä haitta-aineita. Haitta-ainepitoista sedimenttiä on koko Töölönlahden alueella noin 80 000 - 95 000 kuutiota. Ohjeellisen vaarallisen jätteen raja-arvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia ei todettu, joten löydökset eivät vaikuta alueen nykyiseen käyttöön, mutta ne täytyisi ottaa huomioon mahdollisten ruoppausten yhteydessä.

Pohjasta löytyi kohonneita pitoisuuksia muun muassa elohopeasta, kuparista, sinkistä, lyijystä sekä PAH-yhdisteistä.

Töölönlahden rantojen aiempi käyttö ja täytöt ovat vaikuttaneet lahden nykytilaan ja maaperään. 1800-luvulta 1900-luvun puoliväliin asti Töölönlahtea kuormittivat voimakkaasti kaasulaitoksen, sokeritehtaan ja kotitalouksien jätevedet.

Töölönlahdessa voi uida

Nyt vesi on uimakelpoista kunnostustöiden ansiosta, mutta lahti on yhä voimakkaasti rehevöitynyt. Lahteen johdetaan merivettä Humallahdelta, jotta vesi vaihtuisi ja veden laatu kohentuisi.

Geoteknisten pohjatutkimusten tilaaja oli Helsingin kaupungin kiinteistövirasto ja pilaantuneisuustutkimusten rakennusvirasto.

Kiinteistöviraston tavoitteena on selvittää vielä muun muassa kalliopinnan korkeusasema Töölönlahden maakerrosten alla. Jatkotutkimukset tehdään mahdollisesti ensi syksynä.

Koko tutkimusraportti (siirryt toiseen palveluun)