Jälki-istuntomuistot paljastavat: Verhotankoturnajaisia ja kurkku suorana huutavia opettajia

Oppilaat kokevat usein koulussa saamansa rangaistuksen epäoikeudenmukaiseksi. Vääränä pidetty rangaistus saattaa jäädä kaivelemaan aikuisiälle asti. Veteraaniopettajan mielestä jälki-istunto on aina tuntunut huonolta kurinpitotoimenpiteeltä.

Lukijoiden kanssa syntynyttä
Haapaveden koulumuseoon on tehty 50-luvun luokkahuone, jossa on paripulpetit, liitutaulu ja paljon muuta opetusvälineistöä.
Iita Pirttikoski / Yle

Millaisia kokemuksia sinulla on jälki-istunnoista ja muista koulun kurinpitotoimenpiteistä, tätä kysyttiin Ylen keskustelussa. Monet muistot ja kokemukset kertovat ajasta ennen peruskoulua, jolloin asiat koulussa olivat toisin kuin nykyään.

Ne ajat muistaa hyvin eläkkeellä oleva vaasalaisopettaja Lauri Virkki. Hänet tunnettiin opettajana, joka sai luokassa järjestyksen aikaiseksi sormea napsauttamalla. Virkki aloitti matematiikan, fysiikan ja kemian opettajana kansalaiskoulussa vuonna 1960 ja jatkoi työtään koulu-uudistuksen jälkeen peruskoulun yläasteella.

– Joskus jouduin poistamaan oppilaan luokasta, jos ei oltu muuten hiljaa, mutta yleensä siinäkin pelkkä varoittaminen riitti.

"Olimme kaikki tolloja"

Keskustelussa huomautetaan, että 50- ja 60-luvulla monella miesopettajalla sodan kokemukset purkautuivat koulutyössä.

"Kansakoulun viidesluokka v.1961. Eräs esimerkki: Pahalla päällä oleva miesopettaja kysyi tiettyä metsän kukkaa. Jouduin vastaamaan, mutta tarjosin vastaukseksi väärää kukkaa. Salamana opettaja sai raivokohtauksen, alkoi huutaa kurkku suorana, emme tiedä mitään, olimme kaikki tolloja ja vaikka mitä! Lopuksi hän määräsi minulle jälki-istuntoa klo 15:sta alkaen." (Lehtori)

"Sain jälki-istuntoa kansakoulun kolmannella luokalla 60-luvun alussa. Syy oli se, että puhuin kolme kertaa luokassa ennen opettajan tuloa. Järjstäjällä oli velvollisuus laittaa jokaisen nimi taululle, joka välitunnilta luokkaan tultua puhui jotakin." (ennen oli toisin)

Jälki-istuntomuistoja Lauri Virkki kommentoi toteamalla, että hänen mielestään jälki-istunto tuntui jo 60-luvulla jotenkin vanhanaikaiselta kurinpitotoimenpiteeltä. Virkki ei ylipäätään ole koskaan uskonut rankaisemiseen eikä hänen ole tarvinnut jaella jälki-istuntoja.

Jos joudutaan rankaisemaan, silloin on jo jotain mennyt pieleen aikaisemmin.

Lauri Virkki

– Jos joudutaan rankaisemaan, silloin on jo jotain mennyt pieleen aikaisemmin. Asiat voidaan selvittää keskustelemallakin.

Verhotankoturnajaiset

Kasvatuskeskustelut ovat nykypäivää koulussa. Niiden lisäksi laki mahdollistaa jälki-istunnon, jos oppilas häiritsee opetusta, rikkoo koulun järjestystä tai menettelee vilpillisesti.

Lukijat kertovat saaneensa jälki-istuntoa varsin monenlaisista syistä: myöhästely, lintsaaminen, meluaminen, nahistelu ja tupakointi ovat olleet yleisiä jälki-istunnon aiheita. Kunnon kolttoset ovat nekin tuoneet jälki-istuntoa.

"90-luvun alussa yläasteen luokkamme oli poikavaltainen ja aika kakaramainen. Liiat myöhästelytkin saattoivat antaa jälkkäriä, mutta muutama istunto tuli koulun julistamisesta vallatuksi keskusradiossa jonka opettaja oli unohtanut lukita, verhotankoturnajaisista ja könyämisestä välikattoon joka oli avattu remontin takia." (tottesven)

Vuosikymmenien kokemuksella Lauri Virkki arvioi, että monet kurinpito-ongelmat johtuvat oppilaiden huonosta keskittymisestä. Yläasteella oppilaat ovat murrosikäisiä ja siksi on Virkin mukaan aivan luonnollista, että keskittyminen koulutyöhön ei ole huipussaan.

– Oppilaiden kiinnostusta täytyy herätellä pitkin tuntia. Oma metodini oli se, että en koskaan opettanut 45 minuuttia yhteen pötköön vaan kerroin aina opetuksen välissä kiinnostavia tarinoita, esimerkiksi johonkin tiedemieheeen liittyvän mielenkiintoisen jutun.

Vääriä rangaistuksia

Kollektiiviset rangaistukset ovat olleet keskustelun perusteella yleisiä. Kun "syyllistä" ei ole pystytty selvittämään, on koko luokka määrätty jälki-istuntoon.

"Leikimme vauhdilla ja yhden pojan kantapää osui liukastuessa juuri rempattuun LASTULEVY -seinään niin että siihen tuli kolo. Koko luokka jäi jälki-istuntoon. Hullua, me 7-8 -vuotiaat ei edes tajuttu että oltiin tehty jotain väärin." (Heti koulun rempanjälkeen)

"Olen ollut jälki-istunnoissa, kolmesti, omasta mielestäni aiheetta. Kiltti tyttö olin, opettajien antamat kollektiivirangaistukset (yksi hölmöilee, koko luokkaa rangaistaan) olivat mielestäni epäoikeudenmukaisia."(epäreilua)

Sininen kynä sinisen penaalin edessä puisella pulpetilla.
Yle

Opettaja oli aikaisemmin auktoriteetti, jonka päätöksiä ei uskallettu kyseenalaistaa: _"Tänä päivänä vanhemmat varmaan jo soittelisivat kouluun ja omiaan puolustelisivat, silloin ei soiteltu, opettajalla oli auktoriteettia." _(koko porukalla)

Aina on tiedetty, että toisilla opettajilla on auktoriteettia, toisilla ei. Lauri Virkki on pohtinut sitä, mistä opettajan auktoriteetti syntyy. Hänen mukaansa se rakentuu johdonmukaisuudesta ja tietynlaisesta varmuudesta - oppilaat huomaavat heti, jos opettaja on epävarma esiintyessään.

Virkki kertoo, että jälkeen päin monet oppilaat ovat tulleet kiittämään, että hänen tunnillaan oli aina hyvä järjestys. Mutta kaikille opettajille kurinpito ei ole yhtä helppoa - sen Virkkikin huomasi opettajan uransa aikana.

– Vuorikadun yläasteella äänieristys oli huono ja kyllä ikäväkseni täytyy todeta, että aika usein seinien takaa kuului kova meteli.

Suu pestiin saippualla

Onko koulussa saaduilla rangaistuksilla lopulta ollut paljon vaikutusta oppilaiden käyttäytymiseen? Nimimerkki "En ole ollut" on valmis myöntämään, että vaikutusta oli:_ "Opettaja pesi todella kauheanmakuisella saippualla kielen - en ole kiroillut sen jäljeen 65 vuoteen."_

Nykyiset pehmeämmät metodit kasvatuskeskusteluineen saavat kuitenkin kannatusta.

_"Sain ala-asteella 80-luvulla toistuvasti jälki-istuntoa siksi, että olin tehnyt liikaa tehtäviä kirjasta, ja lukenut lukukirjaa liian pitkälle eteenpäin, koska tunneilla ei ollut muutakaan tekemistä. Ilmeisesti yksi koulun tavoitteista oli tehdä oppilaista passiivisia ja aloitekyvyttömiä ihmisiä, ja kun katsoo nykyajan ihmisiä töissä, tässä tavoitteessa on onnistuttukin." _(Helsinkiläinen)

Aina jälki-istuntoa ei ole kuitenkaan koettu kovaksi rangaistukseksi, joillekin se on saattanut olla jopa kaikkea muuta kuin rangaistus.

_"Minusta oli kyllä jännää "suorittaa" jälki-istuntoa - varsinkin, jos sain istua ihailemani pojan vieressä..." _(myöhästelijä)