Muutaman viinilasillisen jälkeen rattiin? Lisää alkoholilaskurin lukuun vielä kaksi tuntia

Alkoholia nauttineena ei kannattaisi lähteä ajamaan lainkaan. Kostean sauna-illan jälkeen moni saattaa kuitenkin turvautua netin alkoholilaskuriin ajokuntonsa selvittämiseksi. Testin tulos on kuitenkin vain arvio.

Kotimaa
Punaviiniä viinilasissa.
Jo vähäinen alkoholin määrä veressä vaikuttaa ihmisen ajokykyyn. Sergei Ilnitsky / EPA

Internetin alkoholilaskurin antama lukema ei ole tarkka tieto, vaan pelkästään suuntaa antava arvio; sen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Timo Seppälä haluaa tehdä selväksi heti alkuun. Alkoholilaskuriin (siirryt toiseen palveluun) syötetään paino, sukupuoli, nautittujen annosten määrä sekä nauttimisaika. Testi kertoo arvion siitä, mikä henkilön promillepitoisuus on juuri silloin ja kuinka nopeasti alkoholi palaa pois.

Oma kokemus humalatilasta ja todellinen veren promillemäärä ei aina korreloi keskenään, joten laskuri on hyvä apuväline, kunhan siihen ei luota liikaa. Alkoholin imeytyminen ja palaminen on hyvin yksilöllistä ja siihen vaikuttaa monet tekijät.

– Esimerkiksi skandinaavisessa väestössä ero voi olla jopa 0,1–0,24 promillea, eli haarukka on suhteellisen suuri, Seppälä havainnollistaa.

– Tietysti näissä laskureissa on käytetty hitainta mahdollista aikaa, jotta ei tulisi tapauksia, että henkilö ajaa autoa kun kuvittelee, että alkoholi on haihtunut verestä pois, hän lisää.

Kokematon päihtyy kauemmin

Alkoholin palamiseen vaikuttaa muun muassa ihmisen ruumiinrakenne ja sukupuoli. Naisilla on keskimäärin miehiä vähemmän nestettä kehossa, ja promillet kaikkoavat hitaammin.

Myös aiemmalla alkoholin käytöllä on merkitystä. Alkoholin suurkuluttajalla alkoholia hajottavia entsyymejä on enemmän kuin henkilöllä, joka käyttää alkoholia vain harvoin. Siksi siis alkoholin kanssa kokemattoman henkilön kehossa päihde vaikuttaa kauemmin.

Erilaisia lasisia juomalaseja, kuten konjakki- ja viinilaseja, punaisessa valossa.
Lukuisat seikat vaikuttavat alkoholin palamiseen kehossa.Miia Roivainen / Yle

Lisäksi syömisellä on hieman vaikutusta. Palamisprosessi voi kestää pidempään kuin silloin, kun henkilö ei ole syönyt. Kaikki tämä on kuitenkin yksilöllistä. Seppälä huomauttaa myös, että alkoholi on aine, joka ei todellisilta vaikutuksiltaan vastaa sitä, miten oma olo koetaan. Siksi voi tulla virhearviointeja.

– Henkilö voi olla vaikkapa 0,3 promillen humalatilassa ja kokee silti olevansa selvänä. Silloin ei kannata lähteä rattiin, sanoo Seppälä.

No kun vielä pitäisi ajaakin...

Koska alkoholin palamiseen liittyviä muuttujia on niin paljon, Timo Seppälä suosittelee ensisijaisesti noudattamaan tuttua fraasia: "Jos otat – et aja". Jos kuitenkin liikenteeseen on lähdettävä suhteellisen lyhyen ajan sisällä alkoholin nauttimisesta, apuvälineenä voi käyttää alkoholilaskuria.

Kun laskuriin syöttää tietoja, se antaa arvion nykyisestä humalatilasta ja siitä, milloin alkoholi on kokonaan poistunut elimistöstä. Seppälä lisäisi kuitenkin vielä tähän lukuun varmuuden vuoksi pari tuntia lisää. Silloin ajamaan lähteminen on varmasti turvallista – ellei sitten väsymystila ole liian suuri.

– Sanoisin, että jonkinlainen varmuustoleranssi kannattaa pitää näihin laskureihin juuri sen varalta, jos elimistössä on tekijä, joka hidastaa alkoholin imeytymistä tai poistumista.

Olutpullo terassin pöydällä
Saunaoluiden kanssa kannattaa olla tarkkana.Anssi Leppänen/Yle

Jos esimerkiksi 80-kiloinen mies alkaa nauttimaan kolmea saunaolutta kuudelta illalla, laskurin mukaan hänellä on iltakahdeksalta 0,33 promillea alkoholia veressä, ja alkoholi on poistunut kokonaan klo 23.00. Kun tähän vielä lisätään vielä Seppälän kaksi varotuntia, voisi mies ajaa turvallisesti vasta kello 01:00.

Jo pienikin määrä alkoholia veressä vaikuttaa ajokykyyn, ja siksi Seppälä suosittelee nollatoleranssia. Rattijuopumuksen raja on Suomessa kuitenkin 0,5 promillea. Se on raja, jolloin riski joutua onnettomuuteen kaksinkertaistuu ja nousee nopeasti. Jos promillemäärä on 1,2, on riski jo kahdeksankertainen.

Krapulassa ajaminen – laillista hölmöyttä

Ajokuntoaan kartoittava juhlija saattaa seuraavana aamuna turvautua myös esimerkiksi hotellin aulassa olevaan alkometriin. Sellaista Seppälä pitää pääsääntöisesti luotettavana, jos laite on ammattimainen ja kalibroitu oikein. Hotellin asiakas ei voi kuitenkaan olla asiasta varma. Siksi ylilääkäri antaa enemmän luottoa alkoholilaskurille.

Kajaanin Scandic Hotel Kajanuksessa ei luoteta sataprosenttisesti alkometrin toimintaan, ja siksi laitetta ei ole asiakkaiden käyttöön edes harkittu.

Mies puhaltaa alkometriin.
Poliisin alkometri on luotettavin laite.Yle

– Se on kuskin omalla vastuulla. En lähtisi siihen, että annetaan ajosuosituksia tai -kieltoja. Emme voi sanoa, että tee testi ja lähde baanalle, summaa Kajanuksen johtaja Heikki Kesti.

Kajaanin Original Sokos Hotel Valjuksessa puolestaan on alkometri asiakkaiden käytössä. Tiskin alta löytyy Dräger-merkkinen laite, samanlainen, joka on käytössä myös ammattilaisilla, kertoo vastaanottopäällikkö Kari Kemppainen.

– Ajattelemme asiakkaan turvallisuutta. Haluamme olla vastuussa asiakkaan kotimatkasta, tai ainakin sen alusta.

Valjuksessa alkometriä kysellään pari kertaa viikossa, yleensä lauantai- tai sunnuntaiaamuna. Usein puhaltajat menevät testin jälkeen vielä takaisin lepäämään. Joskus laite näyttää lukemia, joiden vuoksi uloskirjautumista siirretään muutamalla tunnilla.

Henkilö voi olla vaikkapa 0,3 promillen humalatilassa ja kokee silti olevansa selvänä.

Timo Seppälä

– Tämä on minulle henkilökohtaisesti erittäin tärkeä asia, eikä asiakkaalta siksi peritä maksua, kertoo Kemppainen.

Vaikka alkoholi olisi jo haihtunut, myös krapula vaikuttaa tutkitusti merkittävästi ajokuntoon verrattaessa kuskiin, joka ei ole nauttinut alkoholia. Krapulassa ajamista ei ole lailla suitsittu, mutta olon kanssa kannattaisi olla tarkkana.

– Jos väsyttää tai on painostavan huono olo, on tottakai selvää, että ajokunto on silloin huono ja keskushermosto ei toimi täydellä teholla. Krapula vaikuttaa moneen asiaan: huomiokykyyn, koordinaatioon, reaktiokykyyn ja ajattelukykyyn. Niiden summana onnettomuusriski kasvaa, sanoo ylilääkäri Timo Seppälä.