Koe uusi yle.fi

Professori: Viimeinen sammuttakoon valot, jollei robotiikkaan panosteta

Robotiikan uskotaan palauttavan valmistavan teollisuuden takaisin Eurooppaan. Robottien myötä työvoiman halpuus ei ole enää ratkaiseva asia tehtaan sijoittumiselle, vaan tuotannon ja tuotekehityksen läheisyys.

Kotimaa
Professori Juha Röning Oulun yliopiston tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnasta
- Vähän vällistellen voi sanoa että viimeinen sammuttakoon valot, jollei robotiikkaan panosteta, sanoo professori Juha Röning Oulun yliopiston tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnasta.Timo Sipola / Yle

Vielä vuosituhannen alussa Euroopassa uskottiin, että robottiteknologia on valmis, mutta sittemmin EU on tarttunut uudestaan robotiikan mahdollisuuksiin.

Nyt ajatellaan, että se voisi olla tapa saada valmistava teollisuus takaisin Eurooppaan ja sen mukana jopa miljoonia työpaikkoja sinne missä kehitys on ollut jotakuinkin päinvastaista jo pidemmän aikaa.

– Euroopan komissio katsoi 1990-luvun alussa, että robotiikka on tehty valmiiksi ja linjasi, että

Pelkästään perusrobotiikan osaaminen ei riitä, vaan tarvitaan infraa, tietoliikennettä, antureita, konenäköä, ison datan käsittelyä ja ohjelmisto-osaamista. Näillä aloilla on tehty Oulussa uranuurtavaa työtä, jota pystytään soveltamaan uusissa liikkuvissa välineissä.

Juha Röning, professori

siihen ei enää tutkimuspanostusta tarvita, muistelee 1980-luvulla alalla aloittanut professori Juha Röning Oulun yliopiston tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnasta.

Iso tutkimuspanostus robotiikkaan

Kun valmistava teollisuus alkoi siirtyä Euroopasta halvemman palkkatason maihin, herättiin huomaamaan, että juuri robotiikka ja automaatio voisi olla se tekijä, millä teollisuus ja ainakin osa työpaikoista saataisiin takaisin tänne.

EU:lla on tällä ohjelmakaudella robotiikkatutkimukseen varattuna 700 miljoonaa euroa. Siihen liittyvän 2,1 miljardin yritysrahoituksen kanssa kokonaissumma nousee lähes kolmeen miljardiin euroon.

– Tämä on maailmanlaajuisesti suurin panostus tällä alalla. Eurooppa tulee toki pieneltä takamatkalta. Japani ja Etelä-Korea ovat kehittäneet robotiikan tiekarttaa ja tutkimusohjelmaa suuressa mittakaavassa jo aiemmin, toteaa Röning.

Röning istuu muun muassa alan tutkijoiden ja teollisuuden muodostaman Eurobotics - järjestön johtokunnassa. Järjestö muotoilee käytännössä unionin robotiikkaa koskevaa toimintaa.

Teollisuus takaisin Eurooppaan ?

Teollisen vallankumouksen neljännen vaiheen eli tuotantojärjestelmien digitalisaation arvioidaan tuovan teollisuuden takaisin Eurooppaan, myös Suomeen. Se edellyttää valmistavalta teollisuudelta uudenlaista koneiden ja järjestelmien välistä kommunikaatiota.

On tietysti melko mielenkiintoinen ajatus, että nimenomaan robotit toisivat teolliset työpaikat takaisin Eurooppaan.

– Onhan se paradoksi, mutta toisaalta vähän vällistellen voi sanoa, että viimeinen sammuttakoon valot, jollei jotakin tällaista tehdä, sanoo Röning.

Robottien myötä työvoiman halpuus ei ole enää ratkaiseva asia tehtaan sijoittumiselle, vaan tuotannon ja tuotekehityksen läheisyys.

– Näin saadaan työt takaisin Eurooppaan. Toki ne työt ovat erilaisia. Siinä tulee olemaan selkeä muutos, linjaa Röning.

Arktiset olosuhteet asettavat Suomessa melkoisia haasteita automaattiliikenteelle.

– Ensimmäinen haaste tulee jo siitä, että kun on 20 astetta pakkasta ja laite kulkee akuilla, voi heti laskea puolet siitä akun tehosta menetetyksi, naurahtaa Röning.

Oulussa on hyvät olosuhteet ja hyvä ilmapiiri

Suomen vahvuuksia robotiikassa ovat korkea koulutustaso, ict-osaaminen, ict-infrastruktuuri ja arktinen osaaminen. Kaikki asioita, jotka liittyvät vahvasti Ouluun.

– Pelkästään perusrobotiikan osaaminen ei riitä, vaan tarvitaan infraa, tietoliikennettä, antureita, konenäköä, ison datan käsittelyä ja ohjelmisto-osaamista. Näillä aloilla on tehty Oulussa uranuurtavaa työtä, jota pystytään soveltamaan uusissa liikkuvissa välineissä, arvioi Röning.

Kehittynyt automatisaatio, missä järjestelmä alkaa ihmisen sijasta monitoroida ajoympäristöä tulee ensimmäisenä käyttöön toisaalta moottoriteiden ramppien välisillä osuuksilla ja toisaalta sellaisessa kaupunkiliikenteessä, jossa käytettävien ajoneuvojen vauhti on alhainen, arvioidaan liikenneministeriön Robotit maalla, merellä ja ilmassa -julkaisussa.

Esipuheen tähän paperiin kirjoittaneen liikenneministeriön lainsäädäntöneuvos Kirsi Miettisen mukaan halukkuutta automaattiseen joukkoliikennekokeilun on useissakin Suomen kunnissa, muun muassa Oulussa. Hän arvioi Oulun soveltuvan tällaiseen kokeiluun hyvin.

Oulu Zone -hankkeessa me teemme yhteistyössä teknisen tiedekunnan kanssa ympäristön, jossa pystytään isoillakin laitteilla, lähtien rekoista, kokeilemaan miten automatisaatio toimii.

Juha Röning, professori

– Yleinen ilmapiiri uusien asioiden tekemiseen ja yhdessä tekemiseen on Oulussa huippuluokkaa. Uskoisin että Oulu on parhaita paikkoja tehdä mitä tahansa kokeiluja ja lähteä ajattelemaan asioita uudella tapaa, toteaa Miettinen.

Oulu Zonesta testauspaikka

Automaattiseen liikennekokeiluun sopiva kohde olisi esimerkiksi Oulun keskustan alueella toimiva citybussiliikenne. Mitään suunnitelmia sen automatisoimiseksi ei kuitenkaan vielä ole.

– En näe, että sitä oltaisiin automatisoimassa ainakaan seuraavan viiden vuoden aikana, arvioi Oulun joukkoliikennepäällikkö Minna Soininen.

Sen sijaan Oulun uusi moottoriurheilukeskus Oulu Zone otetaan keväällä myös automatisoidun liikenteen testikäyttöön. Se liittyy siihen että asioita normien purkua odotellessa automatisoitujen liikennevälineiden kokeileminen yleisillä teillä on vaikeaa.

– Oulu Zone -hankkeessa me teemme yhteistyössä teknisen tiedekunnan kanssa ympäristön, jossa pystytään isoillakin laitteilla, lähtien rekoista, kokeilemaan miten automatisaatio toimii, kertoo Röning.

Google on mielenkiintoinen toimija robotiikassa

Japanin ja Etelä-Korean ohella Euroopan kanssa robotiikassa kilpailee Yhdysvallat. Oma mielenkiintoinen juonne robotiikan kehittämisessä on Yhdysvalloissa toimiva jättiyritys Google, jonka keskeisiä "ongelmia" on keksiä käyttökohteita rahoilleen.

– Google on mielenkiintoinen ja perinteisten robotiikka-alan toimijoiden kannalta vähän pelottavakin mahdollisuus. Heidän voimavaransa ovat niin suuret, että he pystyvät käytännössä kokeilemaan mitä vain.

– Normaalin toimijan täytyy miettiä jokainen tuote niin, että myynnin kautta saadaan kehitystyön kustannukset takaisin. Googlella tällaista ongelmaa ei ole. Heidän voimavaransa ovat lähes rajattomat ja he voivat kokeilla asioita ennakkoluulottomasti, arvioi Röning.