Ylitarkastaja: Ratkaisu koululaisten hyvinvointiin on, sitä ei kuitenkaan käytetä

YK:n lasten oikeuksien komitea suosittelee päättäjiä tekemään lapsivaikutusten arvioinnin ennen päätösten tekoa. Kunnat eivät kuitenkaan välitä suosituksesta vaan polkevat lasten hyvinvointia, opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtola sanoo. Arviointi kuitenkin voisi olla ratkaisu koulupudokkuuteen.

Kotimaa
Reppuja naulakossa.
Derrick Frilund / Yle

Kuntien pitäisi tehdä lapsivaikutusten arviointeja ennen kuin päätetään koulujen lakkauttamisesta tai yhdistämisestä, sanoo opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtola Itä-Suomen aluehallintovirastosta.

Arviointi ehkäisisi Lehtolan mielestä koulupudokkuutta. Suomeen on syntynyt viime vuosina uusi ilmiö: perusopetuksessa olevia nuoria hoidetaan yhä enemmän erikoissairaanhoidon nuorisopsykiatriassa. Ongelmia nuorille syntyy esimerkiksi silloin, kun pieniä kouluja yhdistetään.

YK:n lasten oikeuksien komitea suosittelee lapsivaikutusten arviointia.

– Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan arviointi on pakollinen ja kuuluu lainsäädäntöön, Lehtola muistuttaa.

Suomessa arviointia ei ole kuitenkaan ollut tapana tehdä.

– Missään kunnassa eikä kenenkään opetuksen järjestäjän toimesta ei ole tehty minkään näköisiä lapsivaikutusten arviointeja. Silloin käy tällä tavalla, Kari Lehtola toteaa.

Perusopetuksen kouluverkkoa on pienennetty merkittävästi 2000-luvulla.

Koulupudokkaat eivät ole vain maaseutukaupunkien ja kuntien ongelma, vaan ilmiö näkyy myös Uudellamaalla.

Säästöt muuttuvat helposti menoiksi

Koulujen lakkautuksissa tai yhdistämisissä haetaan usein säästöjä. Lehtola kertoo, että säästötavoitteet eivät ole toteutuneet, vaan kokonaisuutena perusopetuksen kulut ovat kasvaneet.

Menot ovat kasvaneet noin kolminkertaisiksi.

Kari Lehtola

Lisäksi oppilashuoltomenot ovat olleet voimakkaassa kasvussa koko 2000-luvun.

– Menot ovat kasvaneet noin kolminkertaisiksi.

Hyvinvoivan peruskoululaisen kustannus yhteiskunnalle on noin 8 000 euroa. Jos oppilas voi huonosti, kustannukset kasvavat nopeasti.

– Puhutaan äkkiä 100 000 eurosta vuosittain yhden oppilaan osalta.

Lehtola ehdottaa ratkaisuksi lapsivaikutusten arvioinnin lisäksi asenneilmapiirin muutosta.

– Perusopetus pitäisi toteuttaa lapsilähtöisesti. Otettaisiin huomioon oppimis- ja kasvuympäristöt, koulumatkat, -rakennukset ja koulujen sijaintipaikat. Tämä kaikki yhdessä on ratkaisu tähän todella ikävään koulupudokkuuteen, minkä hinta vuositasolla on miljoonia euroja, Itä-Suomen aluehallintoviraston opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtola sanoo.