Epäily leimaa perheenyhdistämistä – "Kaikki tuntuvat ajattelevan, että tässä on kyse petkutuksesta"

Joukko suomalaisia tutkijoita arvostelee ankarasti perheenyhdistämisen käytäntöjä. Suomeen yksin tulevien lasten ja nuorten on lähes mahdotonta saada vanhempiaan Suomeen.Tutkijoiden mielestä alaikäiset suojellaan perheettömiksi maahanmuuton rajoittamisen ja rajojen vartioinnin vuoksi.

turvapaikanhakijat
Lapsi istuu yksin pöydässä.
Yksin Suomeen tulleiden lasten ja nuorten mahdollisuudet saada vanhempansa Suomeen ovat heikot.Yle

Suomeen saapui viime vuonna yksin yli 3 000 alaikäistä turvapaikanhakijaa. Lapset ja nuoret saavat usein luvan jäädä Suomeen, mutta vanhempiaan he eivät tänne saa.

Esimerkiksi vuosien 2012 ja 2013 aikana vain kaksi huoltajaa pääsi Suomeen.

Alaikäiset ovat kaikkein heikoimmassa asemassa, kun perheenyhdistämisistä päätetään.

Suomeen yksin tulevien lasten määrä on vaihdellut, mutta ennen ennätyksellistä viime vuotta se oli painunut alle kahdensadan vuodessa.

Nyt alaikäisten vastaanottoyksiköissä on lupia odottamassa 1 700 lasta ja nuorta.

Itä-Suomen yliopiston tutkija Anna-Maria Tapaninen arvioi, että Suomeen yksin tulleet alaikäiset eivät todennäköisesti tule jatkossakaan saamaan vanhempiaan Suomeen.

Epäily vahvistuu koko ajan

Yksin maahan saapuneisiin alaikäisiin ja heidän perheisiinsä suhtaudutaan Anna-Maria Tapanisen mukaan epäluuloisesti. Tapaninen sanoo, että ulkomaalaishallinnossa vallitsee kauttaaltaan pelon ja epäilyn ilmapiiri.

yksin tulleet alaikäiset turvapaikanhakijat
Yle Uutisgrafiikka

Tämä nousi esiin, kun kymmenen tutkijaa paneutui erityisesti kansainvälistä suojelua saaneiden perheenyhdistämisiin. Tällöin alaikäistä ei voida yhdistää perheeseen lähtömaassa.

Tutkijoiden havaitsema epäily on Tapanisen mukaan hirvittävän vahva ja se on vahvistunut koko ajan.

– Ja mitä tulee tähän yleiseen keskusteluun, niin sehän on mitä ilmeisintä, että kaikki tuntuvat tietävän, että tässä on kyse petkutuksesta, ja huijauksesta ja väärinkäytöstä.

Petosten paljastamiseen paljon keinoja 

Oletusarvo on se, että katsotaan, että ne ovat huijareita ja katsotaan, että ketkä eivät olisi huijareita.

Tapanisen mukaa ilmapiiriä kuvaa hyvin se, kuinka paljon keinoja on käytössä oletettujen petosten paljastamiseksi.

Niitä ovat esimerkiksi DNA-tutkimus perhesiteiden todentamiseksi ja lääketieteellinen ikäarvointi sen selvittämiseksi, onko turvapaikanhakija alaikäinen. Kielianalyysillä selvitetään kotiseutua.

grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

– Oletusarvo on se, että katsotaan, että ne ovat huijareita ja katsotaan, että ketkä eivät olisi huijareita.

Monet perheenyhdistämistä hakevat haluavat Tapanisen mukaan päästä testeihin, koska se on ainoa keino todistaa sukulaisuussuhteet. Testien tulos voi kuitenkin jäädä merkityksettömäksi, sillä tutkijoiden mukaan niitä tulkitaan vaihtelevasti.

Salakuljetus usein ainoa mahdollisuus

Testien lisäksi perhesiteiden olemassaoloa selvitetään perhesidehaastatteluilla, joita tutkijat pitävät kyseenalaisena menettelynä. Haastatteluissa lasten ja vanhempien kertomuksista täytyy muun muassa käydä ilmi, että he ovat viettäneet aitoa, kiinteää perhe-elämää.

Ankkurilapsi-käsite pitää sisällään hyvin vahvaa epäilyä siitä, että nämä ihmiset huijaavat.

– Mikä on kiinteää perhe-elämää tilanteessa, jossa esimerkiksi ollaan pakosalla, eletään jonkun pitkittyneen kriisin keskellä, kysyy Tapaninen.

Myös syyt, joiden vuoksi lapsi tai nuori on jättänyt perheensä selvitetään. Jos lapsi on lähetetty yksin salakuljettajien matkaan katsotaan, että se ei ole ollut lapsen edun mukaista.

Anna-Maria Tapaninen
Itä-Suomen yliopiston tutkija Anna-Maria Tapaninen ja yhdeksän muuta tutkijaa halusi koota tietoa paljon puhutusta, mutta vähän tutkitusta aiheesta.Jari Kovalainen / Yle

Perhe on näin tehdessään kiertänyt maahantulosäännnöksiä ja tehnyt lapsesta uhrin. Lupa voidaan tällä perusteella hylätä.

– Lapset matkustavat salakuljettajien mukana, koska muita mahdollisuuksia saada lapsi turvaan ei usein ole. "Ankkurilapsi"-käsite pitää sisällään hyvin vahvaa epäilyä siitä, että nämä ihmiset huijaavat.

Tutkijoiden mielestä puhe "ankkurilapsista" ja sääntöjä kiertävistä alaikäisistä perheenkokoajista siirtävät huomion pois lasten edun arvioinnista ja ihmisoikeuksista.

Kotoutuminen ilman perhettä vaikeaa

Tutkijoiden mielestä on vaikea kuvitella, että uuteen kotimaahan juurtuminen onnistuisi ilman perhettä.

Kun lapset ja nuoret voivat huonosti, kyllähän se tulee huomattavan kalliiksi.

Lapsen etua arvioivassa Maahanmuuttovirastossa puolestaan katsotaan, että perheen tulo Suomeen voi joissakin tapauksissa aiheuttaa kulttuurisia yhteentörmäyksiä ja vaikeuttaa lapsen kehitystä.

– Kyllähän se on kohtuuton ja tosi huolestuttava tilanne ottaen huomioon se, että samaan aikaan ollaan huolissaan radikalisoitumisesta ja siitä, että lapset eivät kotoudu.

– Vaikka ei ajateltaisi mitään radikalisoitumista, niin kun lapset ja nuoret voivat huonosti, kyllähän se tulee huomattavan kalliiksi kaikki tämä resurssointi, mitä tarvitaan heidän pitämiseen tolkuissaan ja kunnon kansalaisina, sanoo Tapaninen.

Tutkijat katsovat, että yksin tulleiden lasten perheenyhdistämisissä harkinnassa ovat etusijalla rajojen tiukka vartiointi ja maahanmuuton sääntely eivätkä lapsen arki ja oikeus perheeseen.

_Juttua varten haastatellun Anna-Maria Tapanisen lisäksi perheenyhdistämisen käytäntöjä ja niitä ohjaavia, itsestäänselvyyksinä pidettyjä oletuksia on selvittänyt yhdeksän muuta tutkijaa. Heidän havaintojaan on koottu yhteen kirjassa " Perheenyhdistäminen Kuka saa perheen Suomeen, kuka ei ja miksi?" Kirjan ovat toimittaneet Anna-Maria Tapaninen, Outi Fingerroos ja Marja Tiilikainen. Kirja julkistetaan 19.4.2016 _