Opettajien digiloikka nilkuttaa – hallitus lupaa rahaa opettajien koulutukseen

Digitalisaatio haastaa suomalaisen koulutuksen. Nykyhallitus puhuu digiloikasta ja lupaa panostuksia opetukseen. Samaan aikaan on pidettävä huolta siitä, ettei kukaan jää syrjään opetuksen mullistuksessa. Siinä suuri vastuu lankeaa opettajille.

Kotimaa
Kouluopetusta tabletin äärellä
Digiloikka on suuri haaste opettajille. Hallitus lupaa digiloikassa lisää rahaa opettajien koulutukseen.Ville Välimäki / Yle

Koulutusmaailma elää suurta murrosta. Opetus ja oppiminen tapahtuvat entistä enemmän siellä, missä me milloinkin olemme. Opetusta voi hakea jopa toiselta puolelta maapalloa.

Perinteisessä kouluopetuksessa opettajat ovat paljon vartijoina, vaikka tämän päivän lapset oppivat käyttämään uutta tekniikkaa myös omin päin.

– Hallituksen digiloikalla pyritään vahvistamaan opettajien osaamista. Tuoreen selvityksen mukaan 20 prosentilla opettajista on merkittäviä haasteita tieto- ja viestintätekniikan osaamisessa, huomauttaa Tampereen yliopiston tutkimusjohtaja Jarmo Viteli.

– Hyvää on se, että oppilaat ovat aktiivisia digimaailmassa ja nyt koulun rooli on nimenomaan tukea ja vahvistaa digimaailman oikeita ja oppimista tukevia käyttötapoja.

Oppia voi kaikkialla

Digitalisaatio antaa mahdollisuuden siihen, ettei oppiminen rajoitu enää koulun seinien sisälle, vaan oppia voi kaiken aikaa ja kaikkialla.

Yksi digiloikkaa rajoittava tekijä on raha. Se näkyy siinä, ettei kaikilla kouluilla ole riittäviä valmiuksia digitekniikkaan. Tampereen yliopiston tutkimusjohtaja Jarmo Viteli on kuitenkin toiveikas tulevaisuuden suhteen.

– Nyt on selkeästi päätetty panostaa digitalisaatioon, joten tulemme kehittymään siinä. Samalla digitaalisten laitteiden hinnat tulevat koko ajan alaspäin, kun niiden määrät lisääntyvät ja teknologia kehittyy.

Hallitus panostaa digitaalisuuteen

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen
Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen lupaa lisää rahaa opettajien koulutukseen.Timo Leponiemi / Yle

Hallitus on luvannut panostaa seuraavien kolmen vuoden aikana 121 miljoonaa euroa opetuksen uudistuksiin, muun muassa opettajien koulutukseen ja uusiin oppimisympäristöihin, kertoo opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen. Hän pitää digitaalisia taitoja luku- ja kirjoitustaitoihin verrattavina kansalaistaitoina.

– Silloin on tärkeää, että meidän koulumme ovat mukana digitalisaatiokehityksessä ja ottavat käyttöön uusia tekniikoita, niitä laitteita, joita lapset ja nuoret käyttävät jo luontevasti vapaa-aikanaan.

– Iso kysymys on se, millä tavalla opettajat saadaan mukaan tähän kehitykseen. Osa on hyödyntänyt sitä paljonkin ja osa on siinä vasta alussa.

Nuorilla uudet valmiudet

Digitalisaation myötä työelämään tulevilla nuorilla on aivan toisenlaiset valmiudet kuin edellisellä sukupolvella.

– He kykenevät hyödyntämään laajojen tietoverkkojen tietoa, osaavat suhtautua siihen kriittisesti ja sitä kautta rakentavat uusia toimintamalleja, sanoo tutkimusjohtaja Jarmo Viteli.

Viteli varoittaa, ettei digitaalisuus saa olla itseisarvo.

– Digitaalisuus on vain väline. Niin kauan kuin me koulussa kuljemme oppiminen, lapset ja nuoret edellä, silloin digitaalisuus on hyödyksi kaikille.

Digiloikalla kohti maailman kärkeä

Kaikesta huolimatta joku voi jäädä syrjään digitalisaatiosta. Digiloikassa on olemassa riski siihen, että kaikki eivät ole tasavertaisia. Sen vuoksi Viteli korostaa koulun merkitystä, koska koulu kohtaa kaikki lapset ja nuoret.

Tampereen yliopiston tutkimusjohtaja Jarmo Viteli
Tampereen yliopiston tutkimusjohtaja Jarmo Viteli uskoo, että Suomi etenee digitalisaatiossa lähemmäs maailman kärkeä.Timo Leponiemi / Yle

– Suomessa olemme olleet ylpeitä siitä, että annamme kaikille samanlaiset mahdollisuudet ja koulutus on ilmaista. Jos kotioloissa ei ole mahdollisuutta tukea lasta, silloin koulun velvollisuus on taata se, että kaikki pääsevät mukaan tähän digitaalisuuden kehitykseen. Tällä hetkellä näyttää siltä, että meillä on kouluissa melko tasa-arvoinen tilanne.

– Digiloikka on jatkuva prosessi. Me olemme ihan hyvässä retkessä mukana. Emme ole maailman johtavia maita, mutta hyvin lähellä. Nyt, kun me otamme tämän oman loikkamme, uskon, että me nousemme digitaalisuuden osalta koulumaailmassa kärkijoukkoon.