Kilpailu- ja kuluttajavirasto arvioi: Kilpailulainsäädännöstä tulee merkittävä osa sote-valvontaa

Sote-alan julkisista palveluntarjoajista ei voida tehdä liikelaitoksia, muistuttaa Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkimusjohtaja. Tämä johtuu siitä, että liikelaitosten veroedut ja konkurssin mahdottomuus tarkoittaisivat valtion tukea, joka tulkitaan EU-säännöstössä kielletyksi.

Kotimaa
Potilaita terveyskeskuksen odotustilassa Vantaalla.
Potilaita terveyskeskuksen odotustilassa Vantaalla.Jukka Uotila / AOP

Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkimusjohtaja Martti Virtasen mukaan sote-uudistuksessa kaavaillulle julkisten palveluntarjoajien yhtiöittämiselle ei ole vaihtoehtoa tässä tilanteessa:

– Kun lähtökohta on se, että sovelletaan valinnanvapautta ja edistetään monituottajuutta, käytännössä ei ole sellaista vaihtoehtoa, että julkiset tuotantoyksiköt voisivat olla muun tyyppisiä, viraston markkinatutkimusyksikön päällikkönä toimiva Virtanen muotoilee.

Lainsäädäntöä on Virtasen mukaan uudistettu siten, että yhtiöitetystä toimintamuodosta on tullut pääsääntö. Liikelaitos ei voi hänen mukaansa tulla kyseeseen, kun markkinoilla kilpailevat julkiset ja yksityiset yhtiöt kuten tarkoitus on sote-uudistuksen tullessa voimaan 2019.

– Euroopan komissio totesi aikoinaan tieliikelaitos Destiaa käsitellessään, että liikelaitoksen veroedut ja konkurssin mahdottomuus liikelaitostyyppisessä toiminnassa merkitsevät käytännössä kiellettyä valtion tukea, Virtanen muistuttaa.

"Yhtiöittäminen on luonnollista kehitystä ja looginen ratkaisu"

Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkimusjohtaja Martti Virtanen pitää yhtiöittämistä luonnollisena kehityksenä, "koska sote-uudistuksessa tullaan soveltamaan valinnanvapautta ja lisäämään markkinaehtoista toimintamallia ja monituottajamallia".

– Tähän maailmaan julkisten tuotantoyksikköjen yhtiöittäminen on täysin looginen ratkaisu, Virtanen sanoo.

Kilpailulainsäädäntö on jatkossa merkittävä osa valvontajärjestelmää.

Martti Virtanen

Kilpailuoikeudellisesti julkisista sosiaali- ja terveyspalveluista tulee suurelta osin markkinatoimintaa.

– Kilpailulainsäädäntö on jatkossa merkittävä osa ohjaus- ja valvontajärjestelmää, jolla uusi järjestelmä saadaan toimimaan, Virtanen arvioi tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuoltoa.

Miten markkinat toimivat, miten niille pääsee?

Kun puhutaan sosiaali- ja terveyspalvelumarkkinoista, on keskeinen kysymys huolehtia markkinamekanismin toiminnasta, Virtanen painottaa.

– Markkinat on määriteltävä tavalla, jossa tiedetään, millaisista tuotteista on kysymys, miten niitä tarjotaan ja miten markkinoille pääsee, Virtanen arvioi julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tarjoajien yhtiöittämisestä mahdollisesti seuraavia ongelmia.

Virtasen mukaan edessä on ohjaus- ja valvontajärjestelmän rakentaminen, jotta voidaan huolehtia siitä, että kilpailuolosuhteet toimivat uudistuksen jälkeen ja lopputulos on sellainen, jota lainsäätäjät ovat tavoitelleet.

Virtanen pitää yhtiöittämistä loppujen lopuksi "vain yhtenä teknisenä ratkaisuna".

– Laajemmasta kehityskulusta, johon tämä liittyy, on maailmalla rohkaisevia kokemuksia, hän huomauttaa ja nostaa esimerkeiksi Ruotsin ja Englannin.

Esimerkiksi Ruotsissa hän arvioi sote-palvelujen saatavuuden ja tehokkuuden parantuneen selvästi muutoksen jälkeen.

Tutkimusjohtaja Martti Virtanen painottaa nyt huolellisen suunnittelun ja yksityiskohtiin paneutumisen merkitystä. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tehtävä muutoksessa on Virtasen mukaan pitää omalta osaltaan huolta siitä, että kilpailun tasapuolisuus toteutuu sote-uudistuksessa. Suomen kilpailulaissa on kilpailun tasapuolisuutta turvaavaa lainsäädäntöä.

– Julkinen päätöksentekijä varmaankin ottaa huomioon päätöksiä tehdessään kilpailuneutraliteetin tavoitteen, hän toivoo.