Tutkija: Susien tapporahoista luopuminen Venäjän Karjalassa lisännee susia Suomessakin

Sudet eivät viisumeita käytä ylittäessään itärajan, vaan ovat sujuvasti kaksoiskansalaisia. Karjalan tasavallassa on luovuttu tapporahoista, mikä ennakoi niin sanottujen rajalaumojen koon kasvamista.

Kotimaa
Tutkimusprofessori Ilpo Kojola.
Janne Ahjopalo / Yle

Itärajan yli kulkevien susien määrä saattaa lisääntyä. Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilpo Kojola sanoo, että Venäjän Karjalassa on luovuttu susien tapporahoista, mikä kasvattanee sikäläistä kantaa.

– Tulomuutto meille voi voimistua, kun kanta kasvaa. Geneettisten analyysien perusteella kannan kasvu on ollut suhteellisen vaatimatonta 1990-luvun lopusta pitkälle 2000-luvulle. Karjalassa on aiemmin vahvasti säädelty susien runsautta tapporahoilla, kertoo Kojola. Venäjän Karjalan susikanta on ennen metsästystä yli 500 yksilöä, kun määrä on Suomessa vajaat 300. Karjalan tasavallassa on perinteistä takamaata ja metsäerämaata huomattavasti enemmän kuin Suomessa. Metsäautotieverkosto on hyvin harva ja asutus keskittynyt pikkukaupunkeihin. – Suomen maaseudulle vielä tyypillinen haja-asutus on Karjalassa harvinaista.

Itärajan yhteisille laumoille oma laskentamallinsa

Tutkimusprofessori Ilpo Kojola sanoo, että susi on oppivainen opportunisti. Tämä näkyy siten, että sudet voivat käyttäytyvät Suomessa eri tavoin kuin Karjalassa.

– Niillä Suomen reviireillä, joissa on asutusta, on enemmän pihavierailuja tai käyntejä pihapiirin lähellä, kuin takamaitten reviireillä. Meillä susilla on enemmän ihmisen läsnäoloon tottumista.

Joensuussa järjestetyssäSusi Pohjois-Karjalassa-seminaarissa Kojola sai vastattavakseen kysymyksen Venäjän ja Suomen yhteisestä susipopulaatiosta ja sen laskentatavasta. Rääkkyläläinen kansanedustaja Kari Kulmala (ps.) kysyi tilaisuudessa, miksi Luonnonvarakeskus ottaa huomioon laskennoissaan vain 50 prosenttia rajalaumojen susimäärien jäljistä.

Meillä susilla on enemmän ihmisen läsnäoloon tottumista.

Ilpo Kojola

Laskentatapa on Kojolan mukaan sopimuksenvarainen kompromissi, mutta toimiva sellainen.

– Näissä aivan valtakunnan rajan pinnassa tavattavissa laumoissa reviiristä merkittävä osa on Venäjän puolella. Jos Venäjän puolen laumat otettaisiin täydellä voimalla mukaan laskentaan, silloin arvioitaisiin aluetta, joka ei rajoitu Suomen rajojen sisäpuolelle. Muussa tapauksessa joutuisimme puhumaan vain niistä susista, jotka elävät jatkuvasti Suomen puolella.

– Meillä on näitä kahden passin susia, kaksoiskansalaisia, tiivistää Luonnonvarakeskuksen Ilpo Kojola.

Haaskat ja kompostit houkuttelevat susia pihapiireihin?

Susien tottuminen asutukseen on pitkälti ihmisten omien toimien syytä. Susille tyypilliset aarniometsät ovat vähentyneet ja sirpaloituneet, muistuttaa koiraeläinten käytöksestä tietävä toimitusjohtaja, eläintenkouluttaja Harri Katainen kuopiolaisesta Pro Perro Oy:stä.

Eläintenkouluttaja Harri Katainen on perehtynyt koiraeläinten käytökseen ja käytöksen muuttumiseen.
Eläintenkouluttaja Harri Katainen on perehtynyt koiraeläinten käytökseen ja käytöksen muuttumiseen.Janne Ahjopalo / Yle

– Sudet kilpailevat samasta riistasta kuin ihmisetkin, eli ruokaa ei ole saatavilla kuten ennen. Sitten ihmiset vievät haaskoja pellon reunaan niin, että susi pääsee niitä käyttämään. Myös esimerkiksi huonosti peitellyt kompostit saattavat houkutella susia, uskoo Katainen. Esimerkiksi tuotantoeläinlaitokset, kuten sikalat, kanalat ja navetat, vaikuttavat kiinnostavan susia, vahvistaa Luonnonvarakeskuksen tutkimusmestari Antti Härkälä. Härkälä on tehnyt huomioitaan Lounais-Suomessa, jossa sudet muutenkin ovat aina lähellä asutusta.

– Toisaalta asutuksen lähellä olevista susista on kirjoitettu lehdissä jo menneinä vuosikymmeninäkin, että ei tämä taida mikään ihan uusi ilmiö olla, huomauttaa Härkälä. Susien aiheuttamia koiravahinkoja vastaan on kehitelty erityisiä metsästyskoiran päälle puettavia liivejä, joissa suden suuhun purkautuu kaasupanos. Professori Ilpo Kojola ja eläintenkouluttaja Harri Katainen näkisivät suojaliivin kiinnostavana kokeiluna.

– Olisi eettisestikin järkevää suojata koira ennen kuin se päästetään metsään, sanoo Katainen.
_
PÄIVITETTY 28.4.2016 kello 13:37 Ilpo Kojolan titteliksi tutkimusprofessori. _