Miten käy EU:n palauttamien pakolaisten Turkissa? Huonosti, sanoo asianajaja

Turkki haluaa päästä nopeasti eroon pakolaisista, jotka EU on uuden sopimuksen nojalla palauttanut Turkkiin, sanoo pakolaisia auttava asianajaja. Hän uskoo, että pakolaiset ja salakuljettajat löytävät kohta uusia reittejä Eurooppaan.

Yle maailmalla
Asianajaja Eda Bekci
Asianajaja Eda Bekçin mielestä EU on ulkoistanut ikävät ratkaisut Turkille ja Kreikalle.Mert Özkan / YLE

Turkki ei ole pakolaisille turvallinen maa, vaikka EU näin väittää. Turkki voi karkottaa pakolaiset takaisin kotimaihinsa tai laittaa heidät suljettuihin palautuskeskuksiin pitkiksi ajoiksi, arvostelee pakolaisten oikeusturvaan erikoistunut asianajaja.

– Odotettavissa on vakavia ihmisoikeusrikkomuksia. EU ei likaa käsiään tällä, vaan työ on ulkoistettu Turkille ja Kreikalle, sanoo asianajaja ja Turkin pakolaisten tukiyhdistyksen puheenjohtaja Eda Bekçi toimistossaan Izmirissä Turkin länsirannikolla.

EU:n ja Turkin uuden sopimuksen mukaan turvapaikanhakijat voidaan palauttaa Turkkiin nopeutetun käsittelyn jälkeen.

Asianajaja Bekçin mukaan Turkissa ei ole toimivaa turvapaikkajärjestelmää siitä huolimatta, että Turkki on allekirjoittanut YK:n pakolaissopimuksen.

Turkki tulkitsee sopimusta niin, että pysyvä turvapaikka voidaan myöntää vain jostakin Euroopan maasta pakenevalle. Turkin tulkinnan mukaan kaikki muut pakolaiset ovat vain tilapäisiä vieraita.

Vieraita on sinänsä tullut runsaasti viime vuosina. Turkissa arvioidaan olevan 2,7 miljoonaa syyrialaista, jotka ovat saaneet tilapäisen suojelun. Muualta kuten Irakista ja Afganistanista tulleita on ainakin noin 250 000.

”Se mikä lailla annetaan, se asetuksella perutaan”

Turkilla on pari vuotta sitten hyväksytty pakolaisia koskeva laki, jossa otetaan ensiaskeleita kohti turvapaikkajärjestelmää. Muun muassa YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on kiitellyt lakia.

Grafiikka pakolaisten määrästä Turkissa
Yle Uutisgrafiikka

– Turkin oikeusjärjestelmässä on kuitenkin perinne, että se mikä laissa määrätään, voidaan perua asetuksella, sanoo asianajaja Eda Bekçi ja kaivaa hyllystä mapin, josta löytyy pakolaisia koskeva asetus.

Hänen mukaansa asetuksesta löytyy runsaasti epämääräisiä ilmaisuja, joita tarpeen tullen voidaan tulkita melkein miten vain. Esimerkiksi henkilöt, jotka saattavat muodostaa uhan yleiselle turvallisuudelle, eivät nauti suojelua.

Bekçin mukaan asetusten soveltamiseen ei tarvita varsinaisia todisteita, vaan pelkkä epämääräinen epäily jonkinlaisesta uhasta riittää.

– Esimerkiksi Pohjois-Irakista tullut kurdi saatetaan sulkea pakolaisten palautuskeskukseen yli vuodeksi, ja sitten hänet voidaan karkottaa, Bekçi sanoo.

Näin turvapaikanhakija voidaan Bekçi mukaan käytännössä lähettää pois maasta ilman, että hän saisi yhteyden asianajajaan tai että viranomaiset tutkisivat hänen tapauksensa kunnolla.

Pakolaiset yrittävät uudestaan

Bekçi ei usko, että Turkin ja EU:n välinen sopimus pysäyttää pakolaisliikenteen Eurooppaan, vaikka Kreikkaan on viime aikoina saapunut hyvin vähän turvapaikanhakijoita Turkista.

Pakolaiset eivät anna periksi. Jos heidät karkotetaan Turkista, he tulevat takaisin.

asianajaja Eda Bekçi

– Pakolaiset eivät anna periksi. Jos heidät karkotetaan Turkista, he tulevat takaisin. Esimerkiksi afganistanilaiset ovat matkustaneet edestakaisin monta kertaa.

Bekçi uskoo, että nykyinen järjestely luo vain uusia salakuljetusreittejä Eurooppaan.

– EU ja Turkki sanovat, etteivät ne halua ihmisten kuolevan merimatkalla. Mutta seurauksena on nyt se, että Eurooppa ja Turkki kohtaavat pian entistä paremmin järjestäytyneen salakuljettajien organisaation, Bekçi miettii.