Joku varasti identiteettini!

Identiteettivarkauksien määrä Suomessa on yli kaksinkertaistunut viime syyskuusta. Useimmiten kyseessä on varastetuilla henkilötunnuksilla internetissä tehtävä petos.

Kotimaa
Mallikuva uudesta ajokortista.
Mallikuva uudesta ajokortista.Trafi

Oli aprillipäivän aatto. Istuin bussissa matkalla Savonlinnasta Mikkeliin, kun puhelin soi. Helsingin poliisi. "Siitä teidän vuokraamastanne pakettiautosta soittelen."

Hämmennyin. En ollut käynyt Helsingissä kuukausiin, enkä vuokrannut pakettiautoa, koskaan. Selvisi, että joku oli vuokrannut auton minun ajokortillani. Nyt auto oli löytynyt kontti täynnä varastettua tavaraa.

Tämä ei ollut aprillipila. Tekijä on kuulemma poliisille tuttu, mutta edelleen karkuteillä, minun korttini mukanaan. Enempää en voi tapauksesta tutkinnallisista syistä kertoa.

Ajokorttini oli varastettu yhdessä pankki- ja luottokorttini kanssa viime marraskuussa. Tein poliisille ilmoituksen, suljin puhelinliittymän, pankki- ja luottokortin. Kuukautta myöhemmin poliisi ilmoitti, että tapauksen tutkinta on lopetettu.

Se siitä, ajattelin.

Valtaosa varastetuista papereista hautautuukin maan tomuun. Tai sitten käy niin, että kuukausien päästä tulee lasku tai puhelu poliisilta. Tällöin aletaan puhua identiteettivarkaudesta.

Määrä on kaksinkertaistunut puolessa vuodessa

Identiteettivarkaus on määritelty rikokseksi vuoden 2015 syyskuusta. Silloisista lukemista niiden määrä on kaksinkertaistunut. Huippulukemat kirjattiin tammikuussa, 244 identiteettivarkautta. Luvussa ovat mukana myös ulkomailla tapahtuneet rikokset, joissa asianomistaja eli uhri on suomalainen.

Identiteettivarkauksia tapahtuu kaikkialla Suomessa. Vain pieni määrä tuhannesta poliisin tietoihin tulleesta identiteettivarkaudesta on kirjattu Itä-Suomessa. Ja toisin kuin muualla, Itä-Suomessa identiteettivarkaudet eivät ole yleistyneet.

Uudessa kotikaupungissani Mikkelissä identiteettivarkauksia on tehty ainoastaan kymmenkunta, siis kaiken kaikkiaan. Mikkelissä työskentelevän Itä-Suomen poliisin rikoskomisario Vesa Elomaan mukaan ne ovat kaikki internetissä tehtyjä petosrikoksia. Toisen nimissä on tehty sopimuksia tai luotu valeprofiili internettiin.

– Jos palveluntarjoaja pystyy helposti poistamaan valeprofiilin, jää asia siihen. Jos ei, siitä voi aiheutua henkilölle kohtuutonta haittaa ja tapaus täyttää identiteettivarkauden tunnusmerkit, Elomaa kuvailee.

Lähes puolet Suomen identiteettivarkauksista tehdään Helsingissä. Siellä niiden määrä on kaksin- jopa kolminkertaistunut.

Identiteettivarkaudet ovat yleistyneet koko maassa. Huippulukema oli vuodenvaihteen jälkeen; tammikuussa kirjattiin yli 200 tapausta. Itä-Suomen osalta tapaukset ovat pysyneet koko ajan samoissa, maltillisissa lukemissa. (Tässä taukukossa ei ole mukana ulkomaille kirjattuja tapauksia, joissa kohteena ovat olleet suomalaiset.)
Identiteettivarkaudet ovat yleistyneet koko maassa. Itä-Suomen osalta tapaukset ovat pysyneet maltillisissa lukemissa.Poliisihallitus, tilastopalvelu

– Kasvu johtuu pelkästään siitä, että internetin kautta tehdään entistä enemmän rikoksia. Kun käytetään toisen ihmisen henkilötietoja, on se on automaattisesti myös identiteettivarkaus, rikosylikomisario Tuomo Lotta Helsingin poliisista kertoo.

Tyypillisin identiteettivarkaus on petosrikos. Saadaan anastettua toisen henkilön henkilötiedot, joilla tehdään kauppaa.

– Anastetulla henkilötunnuksella tilataan tavaraa ja yleensä käytetään vielä bulvaania, joka noutaa tavaran ja toimittaa sen rikoksentekijälle, Lotta kuvailee.

"Olen varma, että rikosten määrä on moninkertaista poliisin tilastoihin nähden"

Keskusrikospoliisilla on kyberrikosten torjuntakeskus. Siellä työskentelee rikoskomisario Sari Sarani.

– Olen varma, että rikosten määrä on moninkertaista poliisin tilastoihin nähden. Moni ei edes ilmoita, kun niin harva juttu selviää. Ja juttujen selvittäminen on vaikeaa, koska jälkien peittäminen on helppoa.

Hän on varma, että identiteettivarkaudet tulevat entisestään lisääntymään.

– Ihan mitä tahansa tehdään, kaikkialla kerätään henkilötietoja. Jos ei ole turvallisesti tietoturvaa mietitty, ne on aina mahdollista hakkeroida, kopioida, varastaa. Valtava määrä käyttökelpoisia henkilötietoja on saatavilla, Sarani toteaa.

– Me olemme semmoisessa maailmassa, jossa meidän tietoja liikkuu, tahdomme sitä tai emme. Kun ne päätyvät vääriin käsiin, alkaa tämä ketju, että meitä käytetään hyväksi, Lotta lisää.

Uhri ei joudu maksumieheksi eikä -naiseksi

Yleensä kuluu aikaa ennen kuin asianomistajaan otetaan yhteyttä. Hän saa tietää rikoksesta vasta myöhemmin, joskus jopa kuukausien päästä. Tyypillisin tapa on henkilölle tuleva yllättävä ja suuri lasku. Toinen vaihtoehto on poliisin yhteydenotto. Tällöin identiteettivaras on jäänyt kiinni esimerkiksi varastetun ajokortin käytöstä.

Laskunmaksajaksi identiteettivarkauden uhri ei kuitenkaan joudu.

– Jos joltakin on rikoksen kautta viety henkilöllisyys ja hänellä ei ole tosiasiassa mitään tekemistä tuon rikoksen kanssa, niin vaikea häntä on maksumieheksi laittaa millään tavalla. Kyllä ne on muut korvausvelvollisia, rikosylikomisario Tuomo Lotta toteaa.

Rikoksentekijältä ei välttämättä saada mitään pois.

Petoksen tekijät aina askeleen poliisia edellä

Identiteettivarkaudet, petokset, ovat niin sanottuja paljousrikoksia. Yksi tekijä saattaa saada yhden päivän aikana paljonkin tuhoa aikaan. Yksi ajokortti on äkkiä monistettu ja myyty eteenpäin eri suuntiin. Internetissä tilausten tekeminen käy niin nopeasti, ettei poliisi pysty siihen yhtä nopeasti puuttumaan.

– Toisaalta poliisi tietää hyvin paljon tekijöitä, että pystymme ennakoimaan tapauksia. Siitä huolimatta osa jää pimeäksi, Lotta kertoo,

Internetin kautta tehtävä rikollisuus lisääntyy koko ajan. Lotta arvioi myös identiteettivarkauksien yleistyvän.

– Petosrikosten tekijät ovat yleensä sellaisia, joiden kanssa taistelu vähän kovempaa. He ovat pikkuaskeleen meitä edellä, mutta tulemme kyllä perässä.

Poliisi ei pysty pysäyttämään identiteettivarkaita yksin

Poliisi ei Lotan mukaan yksin pysty estämään identiteettivarkaita. Myöskään ihmiset itse eivät pysty suojautumaan identiteettivarkauksilta täysin. Nyt keskeinen ajatus on, kuinka identiteettivarkauksia saataisiin vähennettyä. Lotta kääntää katseensa kohti yrityksiä.

– Nämä tilauspetokset, jolloin identiteetti on varastettu, tehdään maksujärjestely-yritysten kanssa. Jos tunnustautuminen tapahtuisi ainoastaan pankkitunnusten kautta, pystyttäisiin monia tapauksia välttämään.

Näin ei nyt tapahdu. Monissa yrityksissä tavara lähtee niillä tiedoilla, jotka henkilö on antanut. Ja monesti se henkilö, jonka tiedoilla tavara on tilattu, kuulee tapauksesta viimeisenä.

Lähteet: Mistä on kyse -laatikon tiedot oikeusministeriöltä.