Kotiseutuyhdistys Keuruulla vaalii menneisyyttä ja tähtää tulevaisuuteen

Kotiseutuyhdistys Keurusselän Seuran hallinnassa on melkoinen määrä keuruulaista kulttuurihistoriaa. Pääpaikka on kotiseutumuseo ja sen pihapiirin useat rakennukset kirkon naapurissa museomäellä. Lisäksi seuralla on kotiseutuarkisto, valokuvakokoelmat, äänitearkisto ja julkaisutoimintaa. 2000-luvulla seura on vaikuttanut lausunnoillaan aktiivisesti kunnan kaavoitukseen.

kulttuuri
Kotiseutumuseon takassa palaa tuli ja talo ei ole pelkkä museo vaan elävä käyttörakennus.
Kotiseutumuseon takassa palaa tuli ja talo ei ole pelkkä museo vaan elävä käyttörakennus.Simo Pitkänen / Yle

Kotiseutumuseoalue on perustettu 1959 ja rakennuksia alueelle alettiin koota pari vuotta aiemmin. Lopulliseen muotoon alue valmistui 1973. Pihalta löytyy kymmenen rakennusta kerättynä eri puolilta Keuruuta. Rakennusten tarkoitus on esittää tyypillistä keuruulaista talonpoikaispihapiiriä, tosin maalaistaloon kuuluva navetta puuttuu pihalta.

Pihalta löytyy kymmenen rakennusta kerättynä eri puolilta Keuruuta.
Simo Pitkänen / Yle

– Päärakennus, erilaisia aittoja, Keuruun viimeinen olemassa oleva kirkkoaitta, Einari Vuorelan aitta alun perin Virroilta, jyväaitta, riihi, paja, savusauna, tuulimylly kokkitalli ja kärryliiteri, joka on alun perin ollut kaupparakennuksen tavaramakasiini, luettelee puheenjohtaja Helena Kukkamo yhdistyksen rakennuskantaa.

Kotiseutumuseolla on kesäisin näyttelyitä ja jo yli kymmenen vuotta on järjestretty kolme tapahtumaa: perinnepäivä työnäytöksineen ja leikkeineen, pelimannien lauluilta ja luontoilta, jossa radion luontoillan tapaan voi esittää kysymyksiä asiantuntijaraadille.

Kotiseutumuseossa on runsaasti menneen ajan esineitä.
Simo Pitkänen / Yle

Kotiseutumuseon piipusta nousee usein savua. Se on merkki siitä, että takassa palaa tuli ja talo ei ole pelkkä museo vaan elävä rakennus, joka palvelee seuraa ja muita keuruulaisia.

– Vaikka takka on hyvin huononnäköinen, niin se vetää erinomaisen hyvin. Yritin jo peltiä säätää pienemmälle, että vähän lämpöä jäisi sisällekin, sanoo seuran varapuheenjohtaja Tapani Asunta.

Tavaroita kerättiin jo ennen museoa

Kotiseutumuseon vanhat tavarat on kerätty ympäri Keuruuta jo 1950-luvulla ennen museon perustamista. Ja tavaroita kerätään edelleen. Lahjoituksia tulee muun muassa perikunnilta.

Keuruun viljamakasiini.
Keuruun viljamakasiini.Helena Kukkamo

Pöydältä löytyy pieni pinkka julkaisuja. Kukkamo kertoo, että vuodesta 1959 lähtien seura on julkaissut Karhunsoutaja-lehteä. Kuusi numeroa on tähän mennessä julkaistu ja uusi ilmestyy kohta puolin.

Museonmäen rakennusten lisäksi seuralla on Riistakosken mylly, viljamakasiini ja Herkmanin poikain muistokappeli Ampialan mäellä sekä Jylkynkivi.

Historian tallentamisen lisäksi seura huolehtii myös sen säilyttämisestä. Aika paljon aikaa toiminnasta vie rakennusten ylläpito. Asunnan mukaan se vaatii raavasta voimaa.

– Suorittavaa porrasta pitäisi olla enemmän. Pihapiirissä on useita pärekattoja, jotka kestää noin kymmenen vuotta. Melkoinen työ on poistaa männynneulaset katolta vuosittain. Ja rahaa kuluu, kun katot pitää uusia usein, pohtii Tapani Asunta.

Seura vaikuttaa kunnan kaavoitukseen

Keurusselän seura on ottanut aktiivisesti kantaa kaupungin kaavoitukseen etenkin 2000-luvulla ja se on tuottanut tulosta. Viimeksi Urheilupuiston asemakaavan muutoksessa, kun tutkittiin urheilualueen kehittämistä.

Ristakosken mylly.
Ristakosken mylly.Helena Kukkamo

– Siinä yhteydessä pohdittiin voidaanko Aromaan koulu siirtää Vanhan Keuruun alueelle. Saimme lausuntoja muun muassa Keurusselän seuralta ja nyt kaavamerkinnässä rakennus saa suojelumerkinnän. Eli rakennus jää tähän, kertoo Keuruun kaavoitusjohtaja Timo Määttä.

Yhdistysten aktiivisuus kuntien kaava-asioissa ei ole kovin tyypillistä.

– Olen kolmannessa kunnassa kaavoitustöissä ja en muista näin aktiivista järjestötoimintaa muualla, kertoo Määttä.

Keurusselän seuralla on 12 vanhaa rakennusta ylläpidettävänä.
Simo Pitkänen / Yle

– Tavoite on, että kerroksellisuus säilyy myös tässä kaupunkikuvassa. Että ei olisi pelkästään sitä uutta. Tietenkään ei ole itsetarkoitus säästää kaikkea vanhaa. Mutta että löytyisi sellainen sopiva kompromissi, että myös tuleville sukupolville säilytetään vanhaa rakennuskantaa, linjaa Helena Kukkamo

– Ilman lausuntoja me oltaisiin aika yksin näissä asioissa. Tarkoitus on rakentaa yhdessä tätä rakennettua ympäristöä, vahvistaa Timo Määttä,

Kukkamo työskenteli aikoinaan kesiä oppaana Keuruun vanhassa kirkossa ja siellä kävi paljon ulkomaalaisia turisteja.

– Monet kysyivät, että missä on teidän historianne ja kaipasivat tietoa meidän 1900-luvun ja vielä uudemmasta historiasta. Meidän pitää tähdätä myös tulevaisuuteen, vaikka menneisyyden vaaliminen onkin yksi ohjenuoristamme, kertoo Kukkamo.

Herpmanin poikain muistokappeli.
Herpmanin poikain muistokappeli.Helena Kukkamo

Keski-Suomen liitto palkitsee vuosittain henkilön tai yhteisön maakunnan näkyvyyden ja hyvän maineen edistämisestä, uusien käytäntöjen luomisesta tai muuten positiivisesta vaikuttavuudesta. Tänä vuonna palkinnon (siirryt toiseen palveluun) teemana on keskisuomalaisen perinteen tallentaminen.

Yle Jyväskylä esittelee Keski-Suomi -palkintoa tavoittelevat neljä finalistia tällä viikolla netissä, radiossa ja alueellisissa tv-uutisissa. Esiraati on valinnut finalistit 19 ehdokkaan joukosta, ja voittajan valitsee kamarineuvos Erkki Fredrikson. Palkinto julkistetaan ja luovutetaan voittajalle Keski-Suomen päivänä 18. huhtikuuta. Palkinto jaetaan neljättä kertaa.

Helena Kukkamoa, Timo Määttää ja Tapani Asuntaa haastatteli Matleena Ylikoski.