1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. politiikka

Nyt puhuvat Maaseutuviraston työntekijät: Traktorimarssi ei johtanut mihinkään

Viljelijätukien maksatusongelmien takia ryvettynyt Maaseutuvirasto otettiin puolitoista kuukautta sitten entistä tiukempaan ministeriön ohjaukseen. Maaseutuviraston työntekijöiden mielestä kysymyksessä oli poliittinen manööveri, jolla hiljennettiin viljelijät, mutta ei autettu heidän asiaansa. Työntekijät ovat ottaneet julkisuuden ja paineet raskaasti, mutta tukevat varsin yksimielisesti omaa johtoaan.

politiikka
Kuvituskuva
Yle Uutisgrafiikka

Maataloustukien maksatuksen ongelmiin kyllästyneet viljelijät vyöryivät traktoreineen Helsinkiin 11. päivänä maaliskuuta. Samana päivänä maa- ja metsätalousministeriö ilmoitti ottavansa Maaseutuviraston tiukempaan ohjaukseen ja siirtävänsä Mavin ylijohtajan Leena Tenholan syrjään.

Seinäjoella Mavin työntekijät lukivat työpaikkaansa koskevista suurista ratkaisuista ministeriön julkaisemasta tiedotteesta (siirryt toiseen palveluun).

Yle halusi selvittää, minkälaisina tapahtumat ennen traktorimarssia ja sen jälkeen ovat näyttäytyneet viraston työntekijöille. Onko tilanne virastossa muuttunut ja onko ministeriön toimenpiteillä onnistuttu tehostamaan viraston toimintaa?

Olemme haastatelleet useita Mavin työntekijöitä eri osastoilta. Haastateltavat on valittu sattumanvaraisesti ja he esiintyvät tässä jutussa anonyymisti.

Silmänkääntötemppu

Ministeriön väliintuloa työntekijät kuvailevat yksituumaisesti puhtaaksi tempuksi, jolla rauhoitettiin viljelijöiden tuntoja, mutta ei tehty mitään sellaista, mikä olisi todellisuudessa auttanut viljelijöitä.

"Seuraavalla viikolla ministeri oli Ylen haastattelussa TV2:lla. Siellä toimittaja kysyi, että alkavatko järjestelmät toimimaan paremmin, kun ylijohtaja pantiin syrjään, ja ministeri vastasi lähes sanasta sanaan, että eihän se sillä tempulla ala toimimaan paremmin. Mun mielestä se kertoi koko kuvan, ensinnäkin hän sanoi, että se oli temppu ja sen lisäksi hän myönsi että se oli turha." (TV2 Kioski: Marjan vallassa 17.3.2016)

Moni haastateltavista tuo oma-aloitteisesti esiin ylijohtaja Tenholan johtajaominaisuuksia. Työntekijöiden tuki ylijohtaja Tenholalle ja hänen toiminnalleen tuntuu jopa yllättävän vankalta. "Hyllytystä" luonnehditaan epäoikeudenmukaiseksi.

Maaseutuvirasto Seinäjoella.
Hanne Leiwo / Yle

"Kansliapäällikkö kävi henkilöstötilaisuudessa ja joutui aika kovaan myllytykseen. Meidän ylijohtaja on ollut hirvittävän terävänä ja aktiivisena sen jälkeen, ei ollenkaan luovuttanut, ja se varmasti loi uskoa tähän porukkaan."

Vaikka viraston johtamisessa on nähty joitakin ongelmiakin, ei sitä pidetä syynä tukimaksatuksen kangerteluun.

"Tässä maassa ei ole kyllä tuollaista ylijohtajan tasoista henkilöä montaa, jos on yhtään, joka oikeasti on niin valtavasti aisoissa kiinni."

Hetken lamaannus

Mavin työntekijät kertovat, että ministeriön väliintulo lamaannutti viraston hetkeksi, mutta että aika nopeasti töihin tartuttiin uudestaan. Varsin pian työntekijöille paljastui, että ylijohtajaa ei ollut todellisuudessa hyllytetty ja että toiminta jatkui muutenkin virastossa entisellään.

Tiedotteen otsikkoa, jonka mukaan Maaseutuvirasto otetaan ministeriön ohjaukseen, on lähinnä ihmetelty, koska virasto on ollut ministeriön ohjauksessa koko ajan.

"Paistoi kyllä tänne, että se oli kiireellä tehty ja valmistelematon ratkaisu. Aika lailla vesittynyt ja vesittymässä, kun realiteetit on tulleet vastaan."

Työntekijöiden mukaan Tenhola vastaa edelleen kaikista samoista tehtävistä kuin ennenkin ja viljelijätukien maksatuksista vastaamaan nimitettävä uusi hankejohtaja tulee Tenholan alaisuuteen. Tästä on ministeriön kanssa sovittu.

Viittaus ministeriön ratkaisun huonoon valmisteluun tarkoittaa sitä, että hallintoviranomaisena ministeriö ei edes voi ottaa hoitaaksen maksajaviraston tehtäviä. Akkreditoidun ja Euroopan Unionin ohjauksessa toimivan toimijan olemassaolo on edellytys maataloustukien saamiselle.

mtk mielenilmaus seinäjoki
Viljelijöiden mielenosoitus Maaseutuviraston edustalla Seinäjoella marraskuussa 2014.Pasi Takkunen/Yle

Resurssit

Osa Mavin työntekijöistä on hyvin halukas puhumaan viraston asioista, kunhan on mahdollisuus tehdä se anonyymisti.

"Palli menee alta, jos nimi paljastuu."

Joitakin hämmentää se, että viraston virallinen tiedotusorganisaatio on tällä kertaa ohitettu. Kymmenien puhelinsoittojen saldo onkin se, että moni myös kieltäytyy puhumasta yhtään mitään. Keskusteluista jää sellainen vaikutelma, että moni virkamies haluaisi vain tehdä rauhassa omaa työtään ja unohtaa kohun ja ristiriidat.

Paljon kiitosta tulee kuitenkin siitä, että nyt kysytään, mistä työntekijöiden käsityksen mukaan tässä sopassa on kysymys ja mistä ongelmat johtuvat.

Mavin työntekijöiden näkemyksen mukaan maksatusongelmien perimmäisiä syitä ovat tukijärjestelmän monimutkaisuus ja se, että resurssia ei ole ollut riittävästi silloin, kun sitä olisi tarvittu.

"Poliittisesti tehdään linjaukset ja tuottajajärjestöillä on aika vaikutusvalta siihen miten laajalti tuotantosuuntia ja miten alueellisesti halutaan tukea, niin sitä monimutkaisempi se järjestelmä on ja vie aikaa. Aina tarvitaan joku nippeli lisää, joka täytyy sinne järjestelmään rakentaa."

Työntekijät muistuttavat siitä, että Mavissa toimeenpannaan se mitä EU:ssa ja kansallisesti päätetään. Tukijärjestelmää voitaisiin kansallisella päätöksenteolla yksinkertaistaa, jos niin haluttaisiin ja poliittista tahtoa siihen löytyisi.

"Kaiken kaikkiaan sen tietojärjestelmän tukisovelluksen rakentaminen, jonka kautta nää tukihaut ja maksut saadaan hoidettua, niin se on valtavan iso työ, ja resurssi, mikä meillä on ollut siihen käytettävissä, niin kyllä se on ollut liian pieni kokonaisuuteen nähden."

"Resursseilla näitä tehdään, jos sitä olis ollut riittävän ajoissa käytettävissä jonkin verran enemmän, niin se olisi vaikuttanut tilanteeseen."

Tiedonkulku

Haastatteluista käy ilmi, että virastossa tiedettiin jo vuosi sitten, että "tästä tulee erittäin hankala vuosi". Saavuttiko tieto resurssien lisätarpeesta ajallaan ministeriön, sitä ei osata kertoa.

"En tiedä onko se tämä välimatka Helsingistä Seinäjoelle, missä välillä tieto hukkuu."

Työntekijät kertovat, että yhteistyö ministeriön kanssa on sujunut tähän saakka pääsääntöisesti hyvin. Välimatkaa ei ole koettu ongelmaksi, vaikka valtaosa Mavin työntekijöistä rekrytoitiin suoraan Seinäjoelle, eikä heillä ole henkilökohtaisia tuttuja ministeriössä.

Traktorimarssipäivän tapahtumat ovat kuitenkin vaikuttaneet yhteistyöilmapiiriin. Selvää epäluottamusta ja syyttelyäkin on ilmassa. Haastateltavat näkevät kehittämisen tarvetta kuitenkin myös viraston omassa toiminnassa.

"Yhteistyötahojenkaan kanssa ei kaikki ole mennyt ehkä ihan putkeen, niin siinä on sitä soppaa syntynyt."

Tietojärjestelmätyössä Mavin yhteistyökumppanina on Maanmittauslaitos, joka käyttää lisäksi konsultteja. Tätä monipolvista yhteistyökuviota kaikki eivät pidä ongelmattomana. Jotkut asiat voisivat hoitua sujuvammin, jos välikäsiä olisi vähemmän.

 "Sieltä kumpuaa jonkinlaista tehottomuutta… Jatkuvaa kinaa sellaisesta että ei astuta toisten varpaille."

Traktorimarssi Senaatintori.
Jarno Kuusinen / AOP

Viraston lynkkaus

Mavin akavalaisten työntekijöiden pääluottamusmies Reijo Martikainen kertoo, että julkisuudessa virastoa ja viraston työntekijöitä kohtaan esitetyt syytökset on otettu raskaasti.

– Ihmiset loukkaantuvat ajatuksesta, että täällä pikemminkin mietittäisiin, miten voidaan asiakkaita kiusata kuin yritettäisiin saada järjestelmät toimimaan.

On painettu todella paljon töitä eikä tämä ryöpytys julkisuudessa ole helpottanut sitä työtaakkaa.

Reijo Martikainen

Martikaisen mukaan Mavin työntekijät ovat joutuneet koville viimeiset kaksi vuotta EU:n ohjelmakauden vaihdoksen takia.

– On painettu todella paljon töitä eikä tämä ryöpytys julkisuudessa ole helpottanut sitä työtaakkaa.

Traktorimarssipäivänä Mavin henkilöstölle tiedotettiin virastoa koskevista muutoksista puoli tuntia ennen ministeriön tiedotteen julkaisemista. Martikaisen mukaan yllätyksenä tuli sekin, että viraston yhdistymistä Eviraan ryhdytään selvittämään. Vaikka kysymys on yt-lain mukaisesta asiasta, ei suunnitelmista ollut Martikaisen mukaan informoitu edes järjestöjä.

Haastatellut Mavin työntekijät myöntävät, että viime aikoina paineet ovat olleet erittäin kovia. Toiset ovat kestäneet sen paremmin, toiset huonommin.

"Kun mulle tulee todella vihainen puhelu, niin totta kai se tuntuu pahalta. Jos sillä (viljelijällä) on paha olo, niin sitten se otetaan vastaan ja sitten puretaan keinolla millä hyvänsä."

Siilipuolustuksessa

Työntekijät ovat joutuneet tilille Maaseutuviraston toiminnasta myös vapaa-aikanaan. Monet asuvat Seinäjoen maatalousvaltaisissa ympäristökunnissa ja heidän lähipiirissään on paljon viljelijöitä. Tilanteen tekee hankalaksi se, että yksittäisen virkamiehen on vaikea puolustautua julkisuudessa esitettyjä syytöksiä vastaan.

"Tietenkin motivaatioon vaikuttaa, mutta toisaalta tämä on yhtenäistänyt, ollaan yhteisessä siilipuolustuksessa joskin aika hipi hiljaa, kun tuo toimeenpanijan asema on, niin ministeriön pillin mukaisesti täytyy esiintyäkin."

Myös epävarmuus työpaikan tulevaisuudesta painaa mavilaisten mieliä. Varsinkin joidenkin poliitikkojen esittämät vaatimukset koko viraston lakkauttamisesta ovat hämmästyttäneet.

"Meitä on hirveän helppo pitää syntipukkina. Mä ymmärrän sen siinä mielessä, että me ollaan kuitenkin suht kaukana viljelijästä… on helppo sanoa, että ne siellä mavissa ovat syyllisiä.... mutta se, että jopa kansanedustajatasolla on niin huonoa tietämystä siitä, mikä on meidän rooli ja tehtävä, se pistää vihaksi."

Lue seuraavaksi