Telakka pelasti haalarivalmistajan – Suomen tekstiiliteollisuus vähentynyt alle puoleen 20 vuodessa

Turun Haalarituote luovii tekstiiliteollisuuden synkkiä näkymiä vastaan, koska Meyerin Turun-telakka tarvitsee työvaatteita.

talous
Nainen ompelee
Vaiheompelussa haalarien jokaista työvaihetta varten on oma työpiste.Eino Kossila / Yle

Kun Pirjo Akolahti jäi työttömäksi, hän alkoi harkita oman yrityksen pyörittämistä. Asiaa pohdittuaan hän törmäsi 30 vuotta työvaatteita valmistaneeseen teollisuusompelimoon Turun Haalarituotteeseen Liedossa. Yritys oli myynnissä.

Samoihin aikoihin STX Turun telakalla elettiin lopunajan tunnelmia, kun uutisia telakan toiminnan jatkosta odoteltiin. Telakan tarina päättyi hyvin, kun myynti Meyerille ja valtion tuki varmistuivat.

Uutiset kuultuaan Akolahti päätti ostaa työvaatebisneksen. Telakka ja alihankkijat tarvitsisivat työvaatteita.

– Kun silloin mietin liiketoiminnan ostoa, niin telakan päätös kyllä sysäsi siihen, että tähän kannattaa lähteä. Ajattelin, ettei tämä ainakaan huonompaan suuntaan voi mennä, Akolahti kertoo.

Teollisuus muuttanut halvemman työvoiman perään

Tekstiiliteollisuus ei nykyään kukoista Suomessa, sillä ala on siirtynyt halvemman työvoiman maihin. Etenkin Haalarituotteen kaltaiset linjasto-ompelimot ovat lähteneet.

Tilastokeskuksen mukaan tekstiiliteollisuus työllisti vuonna 1995 noin 8000 työntekijää. Vuonna 2014 määrä oli pienentynyt alle puoleen.

Pirjo Akolahti ui kuitenkin yrityksineen vastavirtaan, kun Haalarituote on ensimmäistä kertaa pitkään aikaan vakaalla pohjalla.

Nyt Akolahti on pyörittänyt yritystä puolitoista vuotta. Tehtaan historian aikana lomautuksia on ollut paljon, mutta viimeiset lomautuspäivät olivat viime keväänä. Sen jälkeen yritys ei ole lomauttanut yhtäkään työntekijää, ja nyt on voitu jopa palkata uusia.

– Viime keväänä oli kymmenen lomautuspäivää, ja nyt tänä vuonna vastaavaan aikaan palkattiin kaksi työntekijää lisää. Lomautuksia ei ole enää näköpiirissä lainkaan, Akolahti kertoo.

Alan näkymät eivät aina ole olleet yhtä synkät

Työnjohtaja Erja Kuula on työskennellyt Haalarituotteella jo vuosikymmeniä. Ensi talvena hänellä tulee täyteen 25 vuotta talossa. Myös hänen äitinsä on ollut töissä yrityksessä.

Silloin ei ehtinyt edes papereita kirjoittaa kun olin jo töissä.

Erja Kuula

Kun Kuula tuli töihin, oli työntekijöitä yhdeksän. Nykyään yritys työllistää 12 työntekijää. Määrä on heitellyt vuosien aikana. Parhaimmillaan töissä on ollut yli kolmekymmentä henkilöä.

– Tulin tänne aikanaan työnvälitystoimiston kautta. Silloin ei ehtinyt edes papereita kirjoittaa, kun olin jo töissä. Täällä oli silloin todella kova kiire, Kuula kertoo.

– Jos jäi työttömäksi, ei tarvinnut kuin kävellä ovesta ulos ja toisesta sisään, niin oli jo töissä, hän jatkaa.

Haalareita arkeen ja juhlaan

Tällä hetkellä menee hyvin ja kiire on palannut työtahtiin. Yritystä työllistävät niin telakka kuin pienemmät teollisuusyritykset mutta myös Turun opiskelijahaalaribisnes. Opiskelijajärjestöt työllistävät etenkin syksyisin, kun uudet opiskelijat aloittavat opinnot.

– Sillä on suuri merkitys meille. Kun yliopiston ja ammattikorkeakoulun uudet opiskelijat aloittavat, kaikki haluavat oman ryhmänsä haalarin. Valmistamme niitä kymmeniä tuhansia, Pirjo Akolahti kertoo.

Nykyinen tilanne on synnyttänyt uuden ongelman, kun uusia työntekijöitä ei enää kouluteta Suomessa. Tekstiiliartesaanin ja vaatesuunnittelijan koulutusta on, mutta teollisuusompelun koulutus on hävinnyt. Haalarituote kouluttaakin itse omat ompelijansa.

– Kun Suomessa ei juuri enää ole teollisuusompelua, niin uusia työntekijöitä ei vaiheompelutyöhön ja teollisuuteen juuri valmistu. Eläköityminen on sellainen haaste, että mistä tulevaisuudessa löydämme ammattitaitoisia ompelijoita, Pirjo Akolahti kertoo.