Analyysi: Kiina uhoaa Etelä-Kiinan merellä, politiikan jatkeena ”pienet siniset miehet”

Kiina käy parhaillaan kulissien takana kiihkeää diplomaattista painostuskampanjaa. Kiinan tavoitteena on muun muassa saada EU-maat vaikenemaan Etelä-Kiinan meren kireästä tilanteesta, kirjoittaa Ylen Aasian-kirjeenvaihtaja Mika Mäkeläinen.

Ulkomaat
Filippiiniläiset ja vietnamilaiset mielenosoittajat vaativat Kiinaa noudattamaan kansainvälisiä lakeja Kiinan konsulaatin edustalla Manilassa.
Filippiiniläiset ja vietnamilaiset mielenosoittajat vaativat Kiinaa noudattamaan kansainvälisiä lakeja Kiinan konsulaatin edustalla Manilassa.Francis R. Malasig / EPA

Kiinassa uskotaan toiston tehoon ja tenhoon ulkopolitiikassa. Kiina on viime aikoina käyttänyt kaikki mahdolliset kulissien takaiset tilaisuudet valistaa muita maita lempiaiheestaan, Etelä-Kiinan merestä.

Kiihkeällä diplomaattisella väännöllä Kiina yrittää taivuttaa muita maita pysymään kaukana Etelä-Kiinan meren aluekiistoista. Kiina ei voi sietää muiden maiden kiinnostusta ongelmaan, jota se pitää sisäisenä asianaan.

Kiina on toistuvasti läksyttänyt muun muassa EU-maita siitä, että niiden pitäisi olla hyvin varovaisia puhuessaan Etelä-Kiinan merestä.

Viesti on suunnattu ennen kaikkea suurille EU-maille, Britannialle, Ranskalle ja Saksalle, mutta koskee yhtä lailla Suomen kaltaisia pienempiä maita.

Itse asia on vakava: kiistaan Etelä-Kiinan meren omistuksesta ovat sotkeutuneet kaikki sen rantavaltiot, mutta muskeliensa ansiosta juuri Kiina tekee mitä haluaa.

Miljoonien neliökilometrien merialue on erittäin kalaisa, ja sen pohjan alta uskotaan löytyvän valtavat öljy- ja kaasuvarat.

Kiina pitää koko aluetta omanaan ja käyttäytyy sen mukaan. Kiina on viime vuodet linnoittanut asemiaan merialueella rakentamalla riutoista saaria ja varustamalla saaria yhä järeämmällä kalustuksella.

Ulkopolitiikkansa jatkeena Kiina käyttää kalastuslaivastoaan sekä sen mukana puolisotilaallisia joukkoja, joita on Venäjän pienten vihreiden miesten tyyliin sanottu Kiinan pieniksi sinisiksi miehiksi (siirryt toiseen palveluun).

Maaliskuussa kiinalaiset kalastuslaivastot joutuivat välikohtauksiin sekä Malesian että Indonesian kanssa.

Kun muut maat eivät mukisematta hyväksy Kiinan aluevaatimuksia, Kiina muuttaa maisemaa niin, että sen valtaukset olisivat käytännössä pysyviä.

Niin ne erittäin todennäköisesti ovatkin, vaikka kukaan ei sellaista myönnä ääneen.

Sellaista mahtia ei taida maailmasta enää löytyä, joka häätäisi Kiinan rakentamiltaan saarilta, tai edes kiinalaisyritykset niitä ympäröiviltä merialueilta, vaikka kansainvälisen yhteisön mielipide alueen omistuksesta kallistuisi mihin tahansa suuntaan.

Kiinan toiminta herätti keskustelua Yhdysvaltain ja ASEAN-maiden huippukokouksessa helmikuussa 2016.
Kiinan toiminta herätti keskustelua Yhdysvaltain ja ASEAN-maiden huippukokouksessa helmikuussa 2016.Ned Redway / EPA

Johtavien teollisuusmaiden G7-ryhmä antoi Etelä-Kiinan merestä aiemmin tällä viikolla ulkoministerikokouksessa lausunnon, jossa tuomittiin pelottelu, pakottaminen sekä yksipuoliset ja provokatiiviset toimet. Osoitetta ei mainittu, mutta lausunnolla tarkoitettiin Kiinan toimia Etelä-Kiinan merellä.

Kiina ei pitänyt lausunnosta ja antoi ymmärtää, että kyse on näiden maiden juonittelusta Kiinaa vastaan. Maiden edustajat Pekingissä kutsuttiin puhutteluun.

Diplomaatit ovat kuulleet Kiinan toistavan perusteluitaan niin usein, että eräskin kertoo osaavansa ne ulkoa vaikka kolmelta yöllä.

Kiina on korostanut, etteivät G7-maat ole edes osapuolia kiistoissa. Niillä ei Kiinan mielestä siis pitäisi olla oikeutta lausua siitä mitään.

Ylen saamien tietojen mukaan Kiinan ulkoministeriössä ollaan juuri nyt erittäin hermostuneita Etelä-Kiinan meren ympärillä käytävästä keskustelusta.

Hermostumisesta ovat saaneet osansa G7-maiden lisäksi kaikki muutkin, jotka mitenkään rohkenevat kommentoida Etelä-Kiinan meren tilannetta.

Kiina on ottanut asiakseen selittää Etelä-Kiinan meren kantojaan jopa Suomen ja Kiinan kahdenvälisissä yhteyksissä, vaikka Suomella ei ole intressiä puuttua kiistaan millään tavalla.

EU otti kantaa (siirryt toiseen palveluun) Etelä-Kiinan meren tilanteeseen 11. maaliskuuta.

Tätä ennen Kiina lobbasi Ylen tietojen mukaan kaikissa EU-maiden pääkaupungeissa kannanottoa vastaan.

Kannanotossaan EU arvosteli ohjusten sijoittamista saarille. EU ei puuttunut omistuskysymyksiin, vaan korosti kiistojen ratkaisemista kansainvälisen oikeuden mukaisesti. EU:lle on tärkeää myös merenkulun sekä ylilentojen vapaus.

EU vastustaa alueen militarisointia ja kehottaa kaikkia osapuolia pidättäytymään yksipuolisista toimista.

Tämäkin riitti Kiinalle, joka ilmaisi kannanotosta paheksuntansa. Kiinan mielestä muitten pitäisi vaieta Etelä-Kiinan merestä kuin muuri.

Osasyy tähän kiihtyvään purnaukseen löytyy kalenterista. Haagista on pian – ehkä toukokuussa – tulossa niin sanotun pysyvän välitystuomioistuimen, (Permanent Court of Arbitration) (siirryt toiseen palveluun) päätös Filippiinien Kiinaa vastaan nostamaan kanteeseen.

Filippiinien kanne (siirryt toiseen palveluun) koskee ennen muuta Kiinan aluevaatimusten juridista perustaa ja kiisteltyjen kohteiden luonnetta – voiko niitä pitää saarina vai ei.

Saaren määrittelyllä on merkitystä sille, kenelle kuuluvat vedet sen ympärillä. Asiasta säädetään YK:n merioikeusyleissopimuksessa (UNCLOS).

Tuomioistuin on vahvistanut, että sillä on – Kiinan tekemästä varaumasta huolimatta – tuomiovalta Filippiinien nostamassa asiassa.

Japanilaiset miinanraivaajat Takashima ja Uraga Manilan satamassa maaliskuussa 2016.
Japanilaiset miinanraivaajat Takashima ja Uraga Manilan satamassa maaliskuussa 2016.Mark R. Cristino / EPA

Kiina on ilmoittanut jo etukäteen, ettei se piittaa tuomioistuimen päätöksestä. Koska päätös voi hyvinkin olla Kiinalle vastenmielinen, Kiina käyttää kaikkia keinoja asemiensa parantamiseen ennen tuomiota.

Kiinan strategia Etelä-Kiinan meren kiistojen neuvotteluratkaisussa on kaksiosainen.

Kiina haluaa ratkaista varsinaiset aluekiistat kahden kesken muiden kanssa, mikä antaa automaattisesti yliotteen suuremmalle osapuolelle.

Alueen rauhasta ja vakaudesta huolehtimisen Kiina puolestaan antaisi osittain vaikka Kaakkois-Aasian maiden järjestölle Aseanille.

Yhdysvallat ei ole periaatteessa ottanut kantaa alueen suvereniteettiin, mutta on käytännössä valinnut puolensa – se vastustaa Kiinan vaatimuksia. Malesia ja Indonesia ovat vältelleet Kiinan suututtamista, mutta muut alueen maat turvautuvat yhä voimakkaammin sekä toisiinsa että Yhdysvaltoihin.

Näin Kiinan yksipuoliset toimet Etelä-Kiinan merellä ovat yhdistäneet muita maita Kiinaa vastaan ja ajaneet ne hakemaan suojaa Yhdysvaltain laivastolta.

Sekä Yhdysvalloille että EU:lle on tärkeää säilyttää merenkulun vapaus alueella. Amerikkalainen lentotukialusryhmä seilaa parhaillaan Etelä-Kiinan merellä, ja Yhdysvaltain puolustusministeri Ashton Carter vieraili perjantaina USS John C. Stennis -lentotukialuksella.

Lisäksi Yhdysvallat ja Filippiinit ovat aloittaneet yhteisen partioinnin Etelä-Kiinan merellä. Vietnamin ja Filippiinien yhteispartioinnista neuvotellaan.

Nyt jännitetään, julistaako Kiina jossain vaiheessa Etelä-Kiinan meren virallisesti vyöhykkeeksi, jossa ulkomaisten lentokoneiden pitäisi ilmoittautua kiinalaiselle lennonjohdolle. Kiina yritti vastaavaa aiemmin saarikiistassa Japanin kanssa.

Yksi on varmaa: Kiinan rakennustyöt Etelä-Kiinan merellä jatkuvat herkeämättä, ainakin Haagin tuomioon asti – todennäköisesti myös sen jälkeen.