Näin eli ja kuoli lieksalainen erakko – 14 vuotta vapaaehtoisesti yhteiskunnan tukien ulkopuolella

Marjoja, sieniä, kaurapuuroa. Ei internetiä, ei ihmissuhteita. Lieksalainen mies erakoitui vuosiksi yhteiskunnan ulkopuolelle – ja myös kuoli siellä.

Kotimaa
Timo Patronen ja veljensä Urpo Patronen (sotilaskuvassa) Lieksan Kontiovaarassa.
Timo Patronen ja veljensä Urpo Patronen (sotilaskuvassa) Lieksan Kontiovaarassa. Pasi Peiponen / Yle

Matkaa kylälle on kolmisenkymmentä kilometriä. Tässä talossa *Urpo Patronen *eli vuosikausia, ilman mitään tuloja ja ilman juuri mitään yhteyksiä ulkomaailmaan. Talo sijaitsee kaukana Lieksan keskustasta harvaan asutussa Kontiovaaran Karsikossa.

Miten ihminen voi elää yksin korvessa pelkällä puurolla ja marjoja ja sieniä keräämällä?

Sitä Timo Patronen on veljensä Urpon yllättävän kuoleman jälkeen ihmetellyt.

Urpo Patronen.
Urpo Patronen.Pasi Peiponen / Yle

Vasta veljen kuoleman jälkeen Timo Patroselle kävi selväksi, ettei erakoitunut veli ollut ollut ainakaan 14 vuoteen työvoimatoimiston kirjoilla. 57-vuotiaana kuollut mies ei ollut saanut sosiaaliavustuksia eikä palkkaa. Millä hän eli?

Timo Patronen ei ollut tajunnut, miten vähällä hänen veljensä oli vuosikausia tullut toimeen. Äidin perintöä veljelle oli muutamia tuhansia euroja. Muita tuloja ei ollut.

Kauraryynejä, suolaa ja sokeria. Vain välttämättömiä perustarpeita mies kävi ostamassa kylältä. Muuten hän viihtyi omissa oloissaan. Kylällä käynnissä saattoi olla kahdenkin viikon välejä.

Urpo Patronen ei – päinvastoin kuin seudun miehillä on tapana – kalastanut eikä metsästänyt.

Urpo oli jättäytynyt jo äidin eläessä yhteiskunnan tukien ulkopuolelle. Äidin kuoltua kymmenkunta vuotta sitten veli erakoitui yhä enemmän.

Patrosten veljesten vanhemmat.
Patrosten veljesten vanhemmat.Pasi Peiponen / Yle

Mies jatkoi asumista perikunnan puulämmitteisessä talossa pesänhoitajana. Asuminen oli ilmaista, sähköt maksettiin perikunnan tililtä. Auto oli pihassa, mutta erakoitunut mies ei koskaan ilmoittanut tarvitsevansa rahaa elämiseen. Sisarukset, Timo Patronen ja veljesten sisko olivat asuneet jo pitkään muualla Suomessa.

Veljen kuoleman jälkeen selvisi, että tälle oli lähetetty verokortit joka vuosi, turhaan.

– Eikö verottajaa kiinnosta se, mistä sinä saat tuloja? Teetkö pimeää työtä vai millä sinä elät, kun et saa mistään myöskään avustuksia? Tämä minua ihmetyttää, Timo Patronen pohtii.

Erakkona korvessa

Talossa oli lankapuhelin, mutta mies ei vastannut juuri koskaan sisarustensa puheluihin. Itse hän ei soittanut vapaaehtoisesti sisaruksilleen. Erakoituneella miehellä ei ollut käytössä kännykkää eikä nettiyhteyttä.

Urpo kulki paljon metsissä. Timo Patronen yritti siskonsa kanssa saada veljeään käyttämään kännykkää, siltä varalta, että jotain sattuu. Veli huitaisi vain kädellään, ettei hän sellaista tarvinnut.

Timo arvelee veljensä pelänneen, että tätä kytätään.

Karttoi ja vierasti ihmisiä

Urpo Patrosen erakkous syveni vuosien varrella ja äidin kuoleman jälkeen – äärimmilleen.

Mies vierasti ihmisiä niin paljon, ettei lähtenyt kylille eikä ruvennut juttelemaan kenenkään kanssa, ellei ihminen tullut aivan viereen.

Naapurin lähtiessä kerran syksyllä talosta ja keväällä hänen saapuessaan takaisin Urpo istui samassa pöydänpäässä.

Timo Patronen erakkoveljensä istumapaikalla.
Timo Patronen erakkoveljensä istumapaikalla.Pasi Peiponen / Yle

Erakko ei vuosiin tehnyt enää juuri mitään talon töitä – samosi vain metsiä.

Tietokoneista mies oli kiinnostunut, vaikka hänellä ei nettiyhteyttä ollutkaan. Niihin liittyen hän oli joskus yhteydessä parin kylän miehen kanssa.

Hän pelasi tietokonepelejä ja osasi korjata koneita. Hänen oma huoneensa talossa oli täynnä elektroniikkaa, Timo-veljen mielestä romua.

Urpo Patrosen makuuhuone
Urpo Patrosen makuuhuonePasi Peiponen / Yle

– Eikö hän saanut äidin kuoleman surua käsiteltyä, sitä ollaan siskon kanssa mietitty, Timo Patronen sanoo.

Loppu koitti metsässä

Erakkoveljen elämän viimeiset vaiheet liittyvät sosiaalisiin suhteisiin. Erakkoveljen olisi pitänyt osallistua sukulaisen hautajaisiin. Se oli se viimeinen niitti.

– Hän ei kestänyt sitä hautajaisiin lähtöä ja sosiaalisia tilanteita, Timo Patronen pohtii.

Kaksi päivää ennen tädin hautajaisia hän päätti elämänsä.

Lieksan Kontiovaaran Karsikon maisema 2.4.16. Tien päässä asui Urpo Patronen.
Lieksan Kontiovaaran Karsikon maisema 2.4.16. Tien päässä asui Urpo Patronen. Pasi Peiponen / Yle

Erakkoveli löydettiin metsästä kuolleena viikon etsintöjen jälkeen. Kova räntäsade haittasi etsintöjä.

Jos Timo Patronen vain olisi tiennyt, mikä on lopputulos, hän olisi yrittänyt auttaa veljeään.

– Kyllähän sitä aina kysäisi täällä käydessä, mikä tilanne on, mutta kun se hänen vastaamisensa oli hankalaa, Timo Patronen sanoo.

Ukko-kissa eli vuosia erakon kanssa.
Ukko-kissa eli vuosia erakon kanssa.Pasi Peiponen / Yle

Soittokierros monelle työllisyys- ja sosiaalialan asiantuntijalle vahvistaa asian: Lieksan erakon kaltaiset äärimmäiset tapaukset tunnetaan yhteiskunnassa todella huonosti, mutta niitä tiedetään olevan.

Timo Patronenkaan ei usko, että hänen veljensä tarina on ainutlaatuinen.

– Täällä Itä-Suomessa näitä löytyy. Monella kuuluu alkoholi asiaan, mutta Urpon kohdalla ei ollut siitäkään kysymys. Hän ei juonut tippaakaan.

”Mökkihöperyys ei iske minuun”

Lähin Patrosten naapuri on vajaan puolen kilometrin päässä. Muita vakituisesti asuvia ihmisiä ei ole lähimaillakaan. Traktorilla pihaan ajava** Pertti Partanen** tunsi erakon lapsuudesta saakka.

– Urpo eli omalaatuisen elämän. Tervehti kuitenkin, kun tuli vastaan, mutta hyvin vähän oli muuten yhteydessä. Ei tullut vapaaehtoisesti koskaan kylään. Muutaman kerran tuli kahville, kun tietä lingotessa kysyin.

Pertti Partanen Lieksan Kontiovaarasta.
Pertti Partanen Lieksan Kontiovaarasta.Pasi Peiponen / Yle

Kysymykseltä ei välty Urpon naapurin kanssa: entä jos mökkihöperyys iskee korven keskellä? Miten sen välttää?

– Minä liikun enkä jää yhteen kohtaan. Pitää olla kanssakäymistä. Jos jää muutamaksikin kuukaudeksi kotiin, sitä pelkää jo muita ihmisiä, sanoo naapuri Pertti Partanen.

Urpo Patronen oli kuollessaan 57-vuotias.
Urpo Patronen oli kuollessaan 57-vuotias.Pasi Peiponen / Yle

Keväinen räntäsade sakenee Lieksan korvessa. Räntäsade tekee maisemasta aution ja lohduttoman. Oliko Urpon kohtalo samanlainen? Näkikö veli Urpon elämässä mitään valoa?

– Kyllä pienet olivat hänen piirit. Ei ollut naisystäviä, ei mitään. Ei siinä kyllä kovin isoja valopilkkuja pystynyt olemaan.

Ennen kuin eroamme, erakon veli haluaa vielä sanoa jotain.

– Urpon tarina on synkkä. Haluan kertoa sen, ettei muiden kävisi samalla tavoin. Suomi sanoo olevansa jokinlainen hoivavaltio, mutta minä taidan olla eri mieltä siitä asiasta, Timo Patronen sanoo lapsuutensa ja erakkoveljensä kotitalon pihalla.

Urpo Patrosen kotitalo.
Pasi Peiponen / Yle