Saimaannorppia syntyi enemmän kuin vuosikymmeniin – kalapyydysrajoituksiin liennytystä

Saimaannorpan poikasia eli kuutteja on tänä talvena syntynyt enemmän kuin koko 35-vuotisen laskentahistorian aikana. Pesälaskennat on tältä talvelta saatu päätökseen. Nyt on tilastollisen tulkinnan aika.

Kotimaa
Saimaannorppa jäällä.
Saimaannorppa jäällä.Jouni Koskela

Järjestelmällinen saimaannorpan pesien keväinen laskenta aloitettiin vuonna 1981. Pesien jäänteitä tutkimalla voidaan selvittää norppakantaa ja syntyneiden kuuttien määrää. Tämän talven viimeinen laskentaretki tehtiin perjantaiaamuna Puruvedelle. Sinnekin norppa on palaamassa, samoin kuin Luonterille.

– Puruvedeltä löytyi aikuisten norppien makuupesiä, mutta hartaasti toivomaamme poikasta ei vielä tänä talvena Puruvedeltä löytynyt. Aikuisia on 3–5, arvioi Metsähallituksen suojelubiologi Jouni Koskela.

Vielä vuodenvaihteessa pesäolosuhteiden kehitys näytti huonolta. Lumi ja jää tulivat myöhään. Lopulta tilanteen pelastivat pakkaset ja kunnon lumipyry.

– Kriittisenä aikana helmikuun puolestavälistä maaliskuun puoleenväliin koko Saimaalla oli saimaannorpalle todella hyvät pesintäolosuhteet. Poikasia tuli toisiaan tänä vuonna enemmän kuin koskaan pesälaskentahistorian aikana, Jouni Koskela myhäilee.

Suolejubiologi Jouni Koskela rantautuu kevään viimeiseltä laskentaretkeltä.
Suolejubiologi Jouni Koskela rantautuu kevään viimeiseltä laskentaretkeltä. Paavo Koponen / Yle

Vapaaehtoisista suuri apu

Talvella melkoinen joukko vapaaehtoisia osallistui apukinosten kasaamiseen norpan pesätarpeiksi. Ne ovat kelvanneet norpille hyvin. Helmikuussa tuli myös luonnonkinoksia ja niihin asukkaita. Norpan laskentaan Saimaalla osallistui tusinan verran virkahenkilöitä ja satakunta vapaaehtoista. Tänä talvena laskentaolosuhteet olivat hyvät.

– Jäällä oli ihan lentokeli. Ei nyt sitten yhtään kuuttia tällä kertaa, mutta pesiä löytyi kuitenkin sekä näistä rakennetuista pesistä että luonnonpaikoista. Tämä oli minulle ensimmäinen kerta. Oli hieno reissu, hehkuttaa savonlinnalainen Eero Knaapi Puruvedeltä palatessaan.

Norppalaskijoiden kuulmiset talteen tuoreeltaan.
Norppalaskijoiden kuulmiset talteen tuoreeltaan.PaavoKoponen / Yle

Kanta vahvistuu ja elinalue kasvaa

Hyvissä laskentaoloissa saatiin tänä keväänä saimaannorpan laskennoissa hyvä tulos. Se enteilee kannan vahvistumista kohti suotuisan suojelun tasoa eli neljääsataa yksilöä. Viime vuonna talvikannaksi arvioitiin 320 yksilöä. Nyt eloon jääneitä kuutteja lienee yli seitsemänkymmentä. Luontainen poistuma ja pyydyskuolleisuuskin mukaan lukien talvikanta vahvistuu.

– Selvästi viime viisivuotiskauden aikana norppa on levittäytynyt. Puruvesi on siitä hyvä esimerkki. Kyllä me nyt ihan lähivuosina odotetaan Puruvedelle kuuttiakin. Samoin Pohjois-Saimaalla Orivedellä kehitys on ollut positiivista, kuin myös aivan Saimaan eteläisimmissä osissa. Selkeästi viisivuotiskausi näyttää sen, että norppa yrittää levittäytyä entisille elinalueilleen, kertoo Metsähallituksen ylitarkastaja Tero Sipilä.

Kalastusrajoituksiin laajennusta ja helpotusta

Valtioneuvosto käsitteli asetusta saimaannorpan suojelua koskevista kalastusrajoituksista vielä 14. huhtikuuta. Rajoitukset astuivat voimaan vuorokauden vaihtuessa 15. huhtikuuta ja koskevat viittä seuraavaa vuotta. Alue laajeni norpan levittäytymisen mukaan, mutta pyydysten osalta tuli helpotusta.

– Asetus on kompromissien kompromissi. Onneksi valtioneuvosto jätti lausuman, että jos viiden vuoden aikana muutoksia tapahtuu, niin asiaa voidaan tarkastella uudestaan. Nyt alueet laajenivat. Toinen merkittävä muutos on, että pyydystyypeistä vapautettiin alle 22-millinen muikkuverkko. On myös kehitetty rysätyyppi, malli Saimaa. Ammattikalastajille sallitaan upporysät, kunhan ne ovat norppaturvallisia niin, että niissä on estoritilät. Tämä on hieno juttu, sanoo Tero Sipilä ja hoputtaa osakaskuntia suojelusopimusten tekoon.