Zen ja Baltiassa ajamisen taito

Kun liikenne alkaa jonoutua, löytävät latvialaiset autoilijat lisää kaistoja, kirjoittaa Ylen kirjeenvaihtaja Marjo Näkki. Baltian maiden liikennekulttuureissa on eroja.

Ulkomaat
Labdien! Marjo Näkki
Ylen Baltian-kirjeenvaihtaja Marjo Näkki. Yle

Kun muutin Viroon vuonna 2008, muistan, että eniten minua hämmensi liikenne. Pienen punaisen volkkarini ohi viuhahteli komeita lexuksia, bemareita ja hummereita.

Ohitukset olivat nopeita ja hiuksenhienoja. Tajusin nopeasti, että suomalainen rekisterinumeroni provosoi, ehkä myös ajotyylini, joka oli paikallisiin verrattuna harkitsevainen.

Opin kuitenkin nopeasti. Auto siirtyi Viron kilpiin, ja Suomessa käydessäni huomasin olevani viimeinen, joka jarrutti punaisiin liikennevaloihin ja ensimmäinen, joka kaasutti vihreillä niistä pois.

Kulttuuri kuitenkin muuttui. Lama ajoi luksusautot pois liikenteestä, ja presidenttikin vetosi rauhallisen liikennekulttuurin puolesta. Virossa kuoli siihen aikaan liikaa nuoria, perheenperustamisiässä olevia miehiä.

Ketään ei kiinnosta tarkistaa matkaajien passeja, vaikka maa ja kieli muuttuvat.

Uusi kulttuurishokki odotti kahdeksan vuotta myöhemmin. Uusi asemapaikkani oli vain askel kohti etelää, Viron naapurimaa Latvia. Oikeastaan maan muuttumista ei oikein edes huomaa. Iklan rajanylityspaikka näyttää hylätyltä, asfaltin lomasta pilkottavat ruohotupsut. Tällaista se on nykyään Schengen-alueella. Ketään ei kiinnosta tarkistaa matkaajien passeja, vaikka maa ja kieli muuttuvat.

Mutta ei tarvitse ajaa kauaa, kun muutoksen tuntee. Virosta Riikaan johtava tie on osa Via Balticaa, joka ulottuu Tallinnasta Varsovaan. Kyse on yhdestä tärkeimmistä ja vilkkaimmasta transit-reitistä pohjois–etelä-suunnassa. Tämä tarkoittaa vilkasta raskasta liikennettä.

Vajaa sata kilometria ennen Riikaa liikenteessä alkaa erikoinen leikki. Rekat siirtyvät ajamaan käytännössä tien pientareelle. Tai siltä se suomalaisen silmin näyttää. Suuret autot ajavat niin, että kevyen liikenteen väyläksi ajateltu osa tiestä muuttuu uudeksi kaistaksi. Tai puolikkaaksi, sillä se ei ole niin leveä, että rekka sinne mukavasti mahtuisi.

Keskelle tietä muodostuu väylä, josta alkavat suhahdella ohi kiireisemmät. Välillä autoja on neljä rinnakkain. Kaksi autoa liikkuu Riian suunnassa, kaksi poispäin. Mutta edelleen tie on kaksikaistainen.Jostain kumman syystä tämä idioottimaisuus toimii. Kunnes kevyelle liikenteelle suunniteltu osa täytyy kevyestä liikenteestä. Talvella Latviaa järkytti onnettomuus, jossa kuorma-auto ajoi treenaamassa olleiden pyöräilijänuorten päälle.

Kääntyvät luovat itselleen ex tempore -ryhmittymiskaistan.

Riikalaiset kehuskelevat mielellään kaupungin liikenneruuhkilla. Kaupungin jakaa komea Väinäjoki, joka tietysti aiheuttaa omat haasteensa liikennejärjestelyille. Ruuhkat eivät ole kuitenkaan aivan tolkuttomia. Kyse on kuitenkin Helsingin kokoisesta kaupungista eikä esimerkiksi Delhistä. Liikenteessä joutuu toki viettämään aikaansa, jos sattuu sinne huonolla hetkellä, mutta sellaista se suuremmissa kaupungeissa on.

Ruuhkia helpottamaan riikalaiset ovat keksineet tavan toimia. Samainen taianomainen kaistojen lisääntyminen, mikä tapahtuu Via Balticalla, tapahtuu myös Riian kaupungissa. Yhtäkkiä volkkarini – nyt hopeanvärisen – viereen työntyy toinen henkilöauto. Kääntyvät luovat itselleen ex tempore -ryhmittymiskaistan. Riikalaisten autojen kyljet ovat epäilyttävän naarmuttomia. Itse hermostun, kun huomaan ajavani neljän kaistan kadulla, sillä se on todellisuudessa edelleen kaksikaistainen katu.

Latviassa kerrotaan olevan liikennekameroista ilmoittavia merkkejä, mutta itse kamerat puuttuvat.

Kun Latviasta jatkaa matkaansa eteenpäin, päätyy kolmanteen Baltian maahan Liettuaan. Taas kulttuuri muuttuu. Tiet ovat paremmassa kunnossa kuin Latviassa. Tätä vahvistaa jo neuvostoaikainen legenda. Liettualla oli jo silloin maine maana, jossa tiet olivat kunnossa. Kahdelle muulle Baltian maalle se pääsee kuittaamaan siksi, että sillä on ainoa oikea moottoritie, jossa saa huristella 130 kilometrin tuntivauhdilla.

Liettualaiset ovat puolalaisten tapaan katolilainen kansa. Heidän uskonnollisuutensa ei aina ole kovin harrasta, mutta tietty mentaliteetti näkyy. Auton peruutuspeilissä roikkuva Neitsyt Maria tuntuu suojelevan liettualaista kuljettajaa huimissa ohituksissa ja viime hetken koukkauksissa.

EU:n tuet ovat olleet kannustin Baltian maille laittaa teitään ja liikennekulttuuriaan kuntoon. Virossa ei ole yhtään tietyömaata, jonka kyltissä ei olisi EU:n keltaiset tähdet sinisellä taustalla. Latviassa rahat ovat kuluneet johonkin muuhun. Latviassa kerrotaan olevan liikennekameroista ilmoittavia merkkejä, mutta itse kamerat puuttuvat. Niiden ostamiseen tarkoitut rahat ovat ohjautuneet muualle.

Riiassa Väinäjoen ylittää nyt neljä siltaa. Eteläisin niistä tunnetaan lempinimellä Golden bridge, kultainen silta, koska sen rakentamiseen kului niin paljon rahaa, että sen olisi pitänyt olla kullasta. Rakennustyöt viivästyivät monta vuotta, ja lopulta silta maksoi viisi kertaa enemmän kuin oli alunperin suunniteltu. Taas rahaa katosi parempiin taskuihin.