Hätämerkkiharjoitus auttaa veneilijää tosipaikan varalle

Hätäraketti voi olla veneilijän viimeinen toivo onnettomuustilanteessa. Kallavedellä hätäraketteja on ammuttu tositilanteessa viime vuosina erittäin harvoin. Kuopiossa veneilijät ovat voineet harjoitella hätärakettien käyttöä lähes joka kevät.

Kotimaa
Kuopiossa pidetyssä harjoituksessa poltettiin myös soihtuja.
Jukka Eskanen / Yle

Hätäraketti on veneilijälle hyvä apu hätätilanteessa. Kuopion Pursiseuran tukikohdassa Pirttiniemessä harjoiteltiin lauantaina hätärakettien ampumista. Järvipelastajien vetämä harjoitus vaati tarkat luvat poliisilta ja turvallisuussuunnitelman.

Tunnin harjoituksen aikana taivaalle ammuttiin noin 150 rakettia. Lisäksi poltettiin soihtuja ja savuja. Hätämerkinantovälineet ovat pakolliset huviveneessä vain jos omistaja kuuluu veneily- tai pursiseuraan ja katsastuttaa oman veneensä. Vaadittavien hätärakettien ja soihtujen määrä riippuu veneen katsastusluokasta.

Venettä vain vaikkapa yhteysaluksena mantereelta saareen käyttävä mökkiläinen ei lain mukaan ole velvollinen hankkimaan veneeseensä hätämerkinantovälineitä. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kuitenkin suosittaa, että hätävälineiden tulisi kuulua jokaisen veneilijän perusvarustukseen.

Erittäin harva veneilijä on joutunut ampumaan hätäraketin tositilanteessa. Lauantain harjoitusta johtanut Kuopion Järvipelastajien puheenjohtaja Martti Lehtinen muistelee, että Kuopion seudulla viimeisen 15 vuoden aikana hätärakettia on käytetty vain pari kertaa.

Punainen hätäraketti nousee ainakin 150 metrin korkeuteen ja laskeutuu hitaasti laskuvarjolla alas. Tyypillisesti raketti leijuu alas noin minuutissa, mutta osa laskeutui selvästi nopeammin.

Lauantaina hätäraketin ampui noin 50 ihmistä. Jokainen ampuja toimi omalla vastuullaan ja allekirjoitti tapahtumajärjestäjän mahdollisista loukkaantumisista vapauttavan paperin.

Raketteja ammuttiin paksut hanskat kädessä pleksiseinämän takaa. Raketit nousivat suhahtaen taivaalle. Muutamia suutareitakin oli joukossa eivätkä kaikki raketit toimineet kunnolla.

Harjoittelu tuo varmuutta käyttöön

Kuopiolainen Pekka Matilainen ampui hätäraketteja nyt toista kertaa. Aiempaa kokemusta oli samanlaisesta harjoituksesta muutaman vuoden takaa.

Noin kymmenen vuotta veneilyä harrastanut ja pääasiassa Kallavedellä liikkuva Matilainen pitää harjoitusta erittäin hyvänä ja tarpeellisena. Harjoituksessa yksi Matilaisen käsisoihtu osoittautui suutariksi.

– Kyllä se raketin ampuminen vähän jännittää. Ohjeet on kuitenkin hyvät ja harjoituksessa oppi miten raketti toimii. Aion osallistua harjoituksiin jatkossakin, sanoo Matilainen.

Meripartiolippukunta Järvisisseistä oli hätäraketteja ampumassa kymmenen kansimieskurssilaista. Virpi Vähämaalla oli jännitystä omalla ampumisvuorollaan kun raketti ei meinannut lähteä, mutta pikkuhetken päästä lähti sitten kuitenkin taivaalle.

– Tällainen harjoitus olisi tosi tarpeellinen kaikille veneilijöille, arvioi Vähämaa.

Vanhat hätäraketit ja soihdut halutaan saada käyttöharjoituksilla pois veneilijöiden nurkista. Veneilijä voi myös palauttaa vanhat raketit liikkeeseen ostaessaan uusia raketteja. Silti vanhoja raketteja unohtuu valitettavan helposti kaappeihin.

Veneilijälle harjoitus on erinomainen mahdollisuus päästä kokeilemaan ampumista käytännössä. Mahdollisessa hätätilanteessa on helpompi toimia kun on jo tuntumaa raketista.

– Veneretkellä on syytä jokaisen miehistössä tietää missä hätäraketteja aluksessa säilytetään, muistuttaa Kuopion Järvipelastajien puheenjohtaja Martti Lehtinen.

Suomen Meripelastusseuran tilastojen mukaan hätämerkinantoväline, raketti, soihtu tai savu oli meripelastajien tehtävistä hälytystapana viime vuonna 47 kertaa.

Meripelastusseuran vapaaehtoisilla oli vuonna 2015 yhteensä 1648 pelastus- ja avunantotehtävää. Apua sai vuoden aikana yli 3200 ihmistä ja 1345 alusta. Todennäköiseltä kuolemalta pelastettiin 58 ihmistä.