Palaako pinna perheen arjessa turhan tiuhaan? Hermojen hallintaa voi harjoitella

Väsyttää, töissä mättää, puoliso ei ymmärrä, ja kaiken päälle lapset kiukuttelevat – tuolloin vanhemman pinna palaa helposti. Perheensisäisestä räjähdyksestä ei yleensä seuraa mitään hyvää. Tiukkojen tilanteiden hallintaa voi kuitenkin harjoitella.

Kotimaa
Ahdistuneisuus voi aiheuttaa painajaisia.
Kiukun anatomia toimii niin, että kun viha saa vallan, kuuloaisti ja rationaalinen ajattelu heikkenevät.Mari Nupponen / Yle

Lapsiperheen arki koettelee välillä vanhemman hermoja niin, että seurauksena voi olla jopa väkivaltaa.

Joensuun kriisikeskuksessa haluttiin ennaltaehkäistä lähisuhdeväkivaltaa ja lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa. Syntyi kurssi, jossa opetetaan hermojen hallintaa lapsiperheessä.

Kouluttaja, kriisityöntekijä Kimmo Räty uskoo, että kiukun hillitsemistaidoista on hyötyä arjessa.

– Etteivät ongelmat pääse kasvamaan niin isoiksi.

Rädyn mielestä koulutuksesta on hyötyä lähes kaikille.

Jos on zeniläinen munkki, niin ei tarvitse tämmöistä.

Kimmo Räty

– Jos on zeniläinen munkki, niin ei varmaan tarvitse tämmöistä. Kaikille muille tämä soveltuu: normaaleille ihmisille, joilla on elämässä stressiä ja kuormitusta ja tuntuu välillä, että meinaa mennä hermot. Ei tarvitse olla lapsiakaan, ihan vastoinkäymisten kestämiseen ja käsittelyyn.

Milloin ihminen sitten tarvitsee apua aggressiiiviseen käytökseensä?

– Jos asia vie paljon voimia ja vahingoittaa muita ja aiheuttaa hankaluuksia, ammattilainen vastaa.

Henkilökohtaisen painekattilan räjähdysten estäminen ei ole helppoa.

– Itsekontrolli riippuu omasta jaksamisesta ja energiatasosta ja senhetkisestä kuormituksesta; paljonko on voimia, ja miten hyvässä hapessa ollaan.

Syvähengitystä ja mielikuvaharjoituksia

Itsensä rauhoittamiseen löytyy tekniikoita, joita voi harjoitella.

– Hengitys on yksi tehokkaimpia tapoja rauhoittaa itseään, kriisikouluttaja toteaa.

Kyse on syvähengityksestä, joka tarkoittaa rauhallista ja syvää palleahengitystä. Siinä uloshengitys kestää puolet pitempään kuin sisäänhengitys.Näin syke rauhoittuu ja adrenaliinin syöttö pysähtyy.

– Se vaatii treeniä ja mielikuvaharjoituksia, samalla tavalla kuin lihas. Ei voi olettaa, että ensimmäisellä kerralla saisi itsensä nopeasti hallintaan.

Joskus menneisyys kuormittaa jaksamista.

– Jos omassa painekattilassa on paljon käsittelemättömiä asioita ja kuonaa, niin niiden selvittely on yksi tapa lisätä omaa kestokykyä stressaaviin tilanteisiin.

Kouluttajan mielestä jo 10 minuuttia päivässä henkistä harjoittelua kuukauden ajan riittää muuttamaan kiukun hallinnan tehokkaaksi.

– Jo harjoittelukin vähentää stressioloa ja kuormitusta. Mutta se vaatii motivaatiota, ammattilainen muistuttaa.

Hän kehottaa harjoittelemaan silloin, kun ei ole aggressiivisella tuulella, ja siirtämään opitun vähitellen hankalampiin tilanteisiin.

Älä huuda, vaan kuiskaa

Tärkeimmäksi keinoksi lasten kanssa Räty nostaa ongelmien ennakoinnin ja niihin valmistautumisen.

– Ja huutamisen sijasta kannattaa kokeilla kuiskaamista, se toimii usein paljon paremmin.

Mikä sitten tehoaa puolison kanssa, kun alat nähdä punaista?

– Jaksuhali, kuuluu terapeutin neuvo naurun kera.

Kannattaa kuitenkin kuulemma aina katsoa vähän tilannetta.

Jos haluaa ratkaista ongelmia, se ei onnistu riidan yhteydessä.

Kimmo Räty

– Jos haluaa ratkaista ongelmia, se ei onnistu riidan yhteydessä kiukkuisena, pitää ensin rauhoittua.

Rädyn mielestä riitely ei kuulu parisuhteeseen.

– Jos halutaan ilmaista pahaa oloa, voisiko sen tehdä jotenkin muuten, hän kysyy.

Käpyjen potkimisesta ennakointiin

Haastavat tilanteet lasten kanssa saivat joensuulaisen perheenisän osallistumaan hermojenhallintakurssille.

– Meillä on erityislapsia. Heillä jokainen päivä alkaa alusta, ja tämä vaatii vanhemmilta aika paljon. Oma kuormitus jos on vähän ylittynyt, niin haasteita löytyy kotona kaksin verroin, Pekka kertoo.

Hän lähti hakemaan kurssilta etenkin ennakoivia keinoja arjen hankaliin tilanteisiin.

– Kuinka voi rauhoittua ja löytää sopivan tilan, kun lapset kimpoilevat. Ja kun tilanne on päällä, mitä sitten tehdään. Nykyiset konstit on itseopittuja ja aika vähäisiä.

Aiemmin Pekka on poistunut tilanteesta, kun ei enää ole muuta keksinyt.

Kuinka voi rauhoittua, kun lapset kimpoilevat?

Perheenisä Pekka

– Vanha suosikki on ollut ns. metsään juoksentelu ja käpyjen potkiminen.

Mieleen on jo jäänyt uusia käytännön konsteja, joilla päästä eteenpäin.

– Varmaan käytännön hengitystekniikkaa ja laskemista. Ja vanhaa konstia, ettei antaisi "liskominälle" valtaa. Pitäisi saada tilanne ennakoivasti kuntoon järjen kanssa, tämä on suunnitelma nyt.

Pekka uskoo koulutuksen hyödyttävän ainakin niitä, joilla on kotona erityislapsia, haasteellisia lapsia tai useampia lapsia.

– Tämä on pieni aika ja pieni kulu. Pystyy myös kuuntelemaan vertaistarinoita, joista voi oppia – saman tuskan ja ilon jakaminen totta kai helpottaa.