Kreikan hallitus uskoo loppusuoran koittaneen lainaneuvotteluissa – Syrizan suosio laskee

Kreikka yrittää päästä tällä viikolla lähemmäs sopua luotottajien kanssa kolmannen lainaohjelman väliarvioinnista. Kansainvälinen valuuttarahasto on eri mieltä vuoden 2018 budjettiylijäämätavoitteesta ja siihen vaadittavien taloustoimien suuruudesta. Saksa ei puolestaan lämpene Kreikan velkasovittelulle.

Ulkomaat
Ateenalaisia seinämaalauksia
Ateenalaiset kommentoivat graffiteissa kansainvälistä ja oman maan taloutta.Sara Saure / Yle

EU-komission, Euroopan vakausmekanismin, Euroopan keskuspankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n edustajien on määrä palata alkuviikosta Ateenaan jatkamaan viime viikolla keskeytynyttä kolmannen lainaohjelman väliarviointia.

Kreikan hallituksen ja velkojien erimielisyydet budjettitavoitteiden toteutuksesta ovat pitkittäneet väliarvion valmistumista kuukausilla.

Viikonloppuna Kreikan lainaohjelma ja velkahelpotukset olivat esillä IMF:n kevätkokouksen yhteydessä Washingtonissa.

Muuttuuko kestävyysjuoksu kujanjuoksuksi?

Väliarviossa Kreikka ja sen eurooppalaiset velkojat olettavat, että maa yltää 3,5 prosentin budjettiylijäämään vuonna 2018.

Tavoitteen saavuttaakseen Kreikan on uudistettava tulovero- ja eläkejärjestelmää, tehostettava veronkeräystä ja yksityistettävä julkista omaisuutta.

Kansainvälinen valuuttarahasto pitää perusjäämätavoitetta ylioptimistisena, mutta ilmoittaa, että se voi tulla samalle linjalle, jos tavoitetta vastaavat säästöt ovat kestäviä ja realistisia.

Alexis Tsipras
Kreikan pääministeri Alexis Tsipras haluaa vakuuttaa, että Kreikan talouskriisi on jo hyvällä mallilla.Alexandros Vlachos / EPA

– Maali häämöttää jo, pääministeri Alexis Tsipras uhkuu ja vertaa väliarviota juoksuun, josta on ohi 90 prosenttia. Jäljellä oleva kymmenen prosenttia on kuitenkin vaikea.

Ehkä juuri sen vuoksi IMF:n pääjohtaja Christine Lagarde varoittaa odottamasta välittömiä tuloksia.

Syriza haluaa suojata pääeläkkeitä

Kreikassa monet maksavat pääeläkkeen lisäksi palkastaan lisäeläkekassoihin.

Lainaneuvotteluissa on eripuraa siitä, että erityisesti IMF haluaa leikata eläkkeitä tuntuvammin kuin Kreikka.

Vasemmistoliitto Syriza on luvannut äänestäjilleen, että pääeläkkeisiin ei kajota. Sivueläkettä voi leikata, jos se yhdessä pääeläkkeen kanssa ylittää 1 300 euroa.

Jo tämä on Kreikalta kompromissi.

Ateenalaisia seinämaalauksia
Ateenan ydinkeskustassa lukee rakennuksen seinässä ”Tervetuloa, olet velkaa troikalle 36730 euroa!”Sara Saure / Yle

Vero-ja eläkeuudistukset on määrä jättää Kreikan parlamentin käsiteltäväksi tällä viikolla.

Lisää karvasta nieltävää vuosille 2017–2018

Tsiprasin hallituksen kahden seuraavan vuoden budjettitoimet sisältävät kululeikkauksia ja lisäveroja.

Opposition mukaan hallitus köyhdyttää yhteiskuntaa entisestään.

Esillä on muassa bensan, polttoaineen ja sähkön välillisten verojen korottaminen ja yleisen arvonlisäveroprosentin nostaminen 23:sta 24:ään. Korotus näkyisi ruokamarkettien hyllyillä, ravintola-alalla ja julkisessa liikenteessä.

Sopua velkojien kanssa odottaa myös kysymys verottomasta tulorajasta. Kreikka ei ole valmis laskemaan rajaa alle 9 100 euron.

Saksa velkahelpotuksia vastaan

Kreikalla on tällä hetkellä julkista velkaa liki 350 miljardia euroa.

Se vastaa reilua 200 prosenttia bruttokansantuotteesta. Ennen ensimmäistä tukipakettia valtion velan suhde bkt:hen oli 126 prosenttia.

IMF näkee, että Kreikka ei selviydy pitkällä tähtäimellä ilman velkahelpotuksia. Ne ovat rahaston ehto mukanaololle lainaohjelmassa.

Saksa on kuitenkin sitä mieltä, että velkasovittelu ei ole tapetilla. Myös euroryhmän puheenjohtaja Jeroen Dijsselbloem ilmoittaa Kreikan selviytyvän velanmaksustaan seuraavat kymmenen vuotta.

Kun viikonlopun keskusteluissa Washingtonissa mainittiin Kreikan julkisen velan liittäminen talouskasvuun, Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble lyttäsi ajatuksen. Suunnitelma poistaisi Schäublen mukaan Kreikalta motiivin kulukuurien jatkamiseen.

Yhtälö on hankala, sillä IMF:n mukanaolo lainaohjelmassa on Saksan perusehto.

Maksukyvyttömyyden ja ennenaikaisten vaalien mahdollisuus 

Aika alkaa olla Kreikkaa vastaan. Valtion kassassa riittää rahaa touko-kesäkuun vaihteeseen.

Vasemmistoliitto Syrizalla ja sen oikeistolaisella hallituskumppanilla Itsenäiset kreikkalaiset -puolueella on vain 153 edustajan enemmistö 300-paikkaisessa parlamentissa.

Eräs Syrizan kansanedustajista on jo ilmoittanut, että ei aio puoltaa säästöjä, jotka ylittävät lainasopimuksessa kesällä sovitun.

Jos talousuudistukset eivät mene parlamentissa läpi, jää lainaerä saamatta. Maa voi ajautua aikaistettuihin parlamenttivaaleihin.

Kreikkalaisen ”To Vima” -sanomalehden teettämässä tuoreessa mielipidekyselyssä 70 prosenttia vastanneista on tyytymättömiä lainaneuvotteluihin. Gallupissa Syriza häviää kannatuksessa konservatiiviselle Uusi demokratia -puolueelle yli neljä prosenttiyksikköä.